Olemme jo pitkään houkutelleet Jussin Esko-veljeä ja Arjaa seuraksemme lomamatkalle johonkin lämpimään.  Helmikuussa 2016 se näyttää onnistuvan.  Vaihtoehdot viikon matkalle keskellä talvea ovat rajalliset.  Päädyimme Madeiraan sen vehreyden vuoksi.  Matkan hinta 500 euroa hengeltä on enemmän kuin mihin me halpamatkalaiset olemme tottuneet.  Mutta ainakin Tjäreborgin esitteiden mukaan saamme rahalle vastinetta.  Suuri plussa oli lämmitetty uima-allas.  Me emme todellakaan ole avanto-uimareita.

 

”Hieno ja erittäin pidetty hotelli sijaitsee rauhallisella alueella ja hotellista avautuvat upeat näköalat yli Funchalin. FourViews Baia -hotellista on lyhyt kävelymatka Funchalin nähtävyyksille ja lukuisiin kauppoihin. Hotellissa on hieno allasalue, kuntosali ja hyvinvarusteltu spa-osasto, jossa voit rentoutua jacuzzissa tai hemmotella itseäsi erilaisilla hoidoilla.”

Kävimme edellisen kerran Madeiralla keväällä 2008.  Suunnitteilla on nytkin reipasta patikointia sekä kaupungissa että levadoilla.  Odotan kukkaloistoa ja herkullisia ruokahetkiä.  Ja ennen kaikkea odotan aurinkoa!  Raportti seuraa.  Hotellissamme on esitteen mukaan wi-fi -yhteys.

 

la 13.2.2016

Ei pitäisi mennä katselemaan säätietoja etukäteen.  Luvassa on nimittäin viileä ja jopa sateinen viikko.  Tosin tiedosta on se hyvä puoli, että osaamme varautua matkaan sadevarusteiden ja tuulitakkien kera.  Mutta mutta – meillähän piti olla aurinkoviikko!  Arja ja Esko tulevat jo tänään meille viikonloppuvieraiksi.  Ajelemme maanantaina anivarhain yhdellä autolla lentokentälle.  Lohduttaudun ajatuksella, että loma on aina lomaa.

 

ma 15.2.2016  matkapäivä

Lomamatkat ovat ihania, kunhan ensin pääsee kunnialla kohteeseen. Meillä oli herätys 3:45 ja starttasimme Hämeenlinnasta viideltä. Liikenne oli hiljaista, joten ehdimme ajoissa jonon päähän lentokentällä. Ehdimme ajoissa portillekin, mutta sitten minä sain sydämentykytystä. Boarding pass oli pudonnut taskusta. Voi minua hupeloa. Kävin etsiskelemässä tuloksetta. Sitten menin tiskille kertomaan, että minulla on ongelma. Mutta kas, ei ollutkaan. Virkailija ojensi kortin minulle ja kertoi, että se oli löytynyt lattialta ja kiidätetty portille. Kyllä helpotti.

Thomas Cookin lento Madeiralle kesti runsaat viisi tuntia. Matka meni mukavasti, sillä Esko tarjoili koko seurueellemme aitoa shampanjaa. Lupasimme ottaa hänet ja Arjan toisenkin kerran matkaseuraksi. Muut saivat kunnon aterian jauhelihapihvejä pippurikastikkeen ja maukkaan perunamuhennoksen kera. Minä sain mauttoman ja kuivan kasvispasta-annoksen. Terveisiä kokille, tästä tuli piiitkä miinus.

 

Perillä Funchalissa puhalsi äkäinen merituuli ja lämmintä oli 18 astetta. Opaspoika kierrätti bussissa viikon sääennustetta, joka lupasi keskimäärin 14-16 astetta ja torstaista alkaen sadetta. Olipa hyvä, että olimme osanneet varautua kunnon vaatetuksella.

Hotellimme Fourviews Baia osoittautui ylellisemmäksi kuin osasimme odottaa. Huoneet ovat tilavat ja niissä on hyvin varustettu keittiö ja iso parveke. Uima-allas vaikutti kutsuvalta.

 

Madeirapullosta tuli vanhat hyvät ajat mieleen.  Siihen aikaan kun sisko oli Aurinkomatkoilla, hän suositteli ja varasi meille tarjouslähtöjä.  Perillä odotti aina tervetulokuohuviinipullo.  Nyt kun sisko on Olympialla, meillä ei ole varaa sen hintaluokan matkoihin, vaikka Jaana yrittikin suositella Etelä-Afrikan kiertoa.

 

Meillä oli ensimmäisen päivän ohjelmassa kaupassa käynti ja sen jälkeen Tjäreborgin tervetulotilaisuus Lidon alueella Terrace D’Ajuda-ravintolassa. Luvassa oli myös 20 euron illallinen pitkän kaavan mukaan.  Otamme ilolla kaikki tarjoukset vastaan.

Kaupassakäynti venyi niin pitkäksi, että jouduimme ottamaan taksikyydin Lidoon.  Totesimme, että neljän hengen seurueen kannattaakin suosia taksia, sillä hinta oli kahdeksan euroa.  Meillä oli Jussin kanssa deja-vu kokemus, kun näimme ravintolan edessä kaksi papukaijaa ja sisätilakin vaikutti tutulta.  Ravintola oli sama, jossa edelliselläkin matkalla saimme arvokasta tietoa ja liian paljon hyvää ruokaa.

 

Niin nytkin.  Infopaketin jälkeen pöytään kannettiin lämmintä valkosipulileipää ja kaksi pulloa viiniä.  Alkuruuaksi sai valita tomaatti-sipulikeittoa tai tonnikalasalaattia tai savukalaa.  Maistoimme kaikkia.  Pääruuaksi lihansyöjille tuotiin komeat lihavartaat.  Minä maistelin espada-kalaa, joka tarjottiin paikalliseen tapaan banaanin kera.  Makuyhdistelmä oli näin äkkiseltään vähän outo, mutta kala oli kyllä mehevää.  Jälkiruokavanukkaat tuntuivat turhan tukevilta, mutta kahvi oli vahvaa ja hyvää.   Emme edes kuvitelleet kävelevämme takaisin, vaan otimme taas taksin.

 

Yöuni maittoi, sillä nukkumaan mennessämme kello oli Suomessa jo yli puolen yön.  Aikaero on kaksi tuntia.  Se tarkoittaa, että aamulla olemme taas virkkuja.

Arja ja Esko varasivat kaupunkikierroksen.  Me emme, sillä olemme nähneet edellisillä matkoilla kaikki retkikohteet.  Kehotin ottamaan valokuvia, niin saamme  sarjan lukijoiden iloksi.

 

ti 16.2.2016

Toivotimme aamuvarhaisella Arjalle ja Eskolle mukavaa retkipäivää.  Lähdimme tutustumaan aamiaisen jälkeen lähiympäristöön kahdestaan.

 

Miten ollakaan, Jussi erehtyi kysäisemään ensimmäisen baarin kohdalla, haluatko oluen.  Toki halusin.

 

 

 

Matkamme jatkui kauppakeskukseen  ja alas satamaan.  Ihastelimme hetken risteilijöitä ja palasimme sitten samoja jälkiä takaisin, sillä meillä oli sovittu tapaaminen yhdeltä.

 

Emme ehtineet hotellille asti, sillä matkalla piti maistaa paikallista pontikkaa eli ponchaa.  Soittelimme ja sovimme tapaamisen lähiravintolassa, jossa oli tarjolla päivän menu edulliseen hintaan.

 

 

Saimme espada-kalaa, nyt grillatuna ilman banaania ja lihapihvit runsaiden lisukkeiden kera.

Kylläisinä ja ihan vähän voipuneina palasimme hotellille.  Iltapäiväauringossa oli makoisaa lepäillä altaalla.  Se ei ollut lämmitetty – sellainen löytyy sisätiloista SPA-osastolta.  Vesi oli oikeasti järkyttävän kylmää.

 

Esko ja minä olimme urheita uimareita.  Luultavasti ensimmäisen ja viimeisen kerran tällä lomalla.

Illalla nautimme korttipelistä (Jussi ja minä) ja shoppailusta (Arja ja Esko).  Maistelimme porukalla viiniä ja juustoja meidän huoneessamme.

 

Sovimme, että seuraavana aamuna tapaamme aamiaisen merkeissä meillä ja suuntaamme sen jälkeen matkan ensimmäiselle levadalle.

 

ke 17.2.2016

Mukava kun huoneissamme on tilava keittiö ja tilava keittiön pöytä.

 

Kauppakeskukseenkin on helppo mennä, sillä se sijaitsee alamäessä.  Mutta paluu kauppakassien kanssa ylämäkeen on kyllä tuskaa.

Sää oli viileä ja poutainen.  Pakkasimme eväät retkireppuihin ja suunnistimme linja-autoasemalle.

 

Kaupungilla piti ihastella kukkivia tulppaanipuita ja näyteikkunoiden tarjontaa.  Ehdimme juuri sopivasti kello 11:00 lähtevään Camachan bussiin numero 129.   Bussilippu maksoi 2:20 euroa hengeltä.  Neljän ja puolen tunnin seikkailu oli alkamassa.