loppuvuoden 2018 mietteitä

OMAKUVA VUOSIMALLIA 2018

su 30.12.2018

Minulla on ollut tapana kirjata vuoden kohokohdat.  Niin nytkin.  Huhtikuun odotetuin tapaus oli Ulpu Eevi Amalian syntymä.  Pikkupojat ovat mukavia mutta mukavaa oli saada yksi tyttökin joukkoon!

Vuosi on vierähtänyt nassikoiden kasvua seuraamalla.  Otso on koulussa ja Samu eskarissa.  Visa käy kerhossa ja Miska päiväkodissa.  Meillä oli ilo viettää lähes koko kesä Annan ja poikien seurassa.  Ensimmäisen mökkiviikon jälkeen mietin, miten tästä hulinasta selviämme.  Sen jälkeen kaikki sujui rutiinilla ja meillä kaikilla oli mukavaa.

Syksyllä muutimme takaisin kaupunkiin ja mökillä alkoi suurimuotoinen remontti.  Tyhjensimme puolet huoneista.  Katot revittiin auki ja panelointi on nyt meneillään.  Tavoitteena on, että vappuna mökki on entistä ehompi.  Anna aloitti syksyllä maalariopinnot.  Ensimmäinen harjoitustyö on luvassa – mökin seinät kaipaavat ehostusta.

Minun kuvataiteen aineopintoni ovat olleet jatkuva ilonaihe.  Olen suorittanut vuoden aikana piiruskurssin arvosanalla 3, öljyväri- ja temperamaalauskurssin arvosanalla 4 sekä metalligrafiikan ja carborundum kurssit, molemmat arvosanalla 5 (asteikolla 1-5).  Nyt meillä on meneillään praktikum 1.  Sen jälkeen jäljellä on enää estetiikka sekä praktikum 2, joka tarkoittaa lopputyön tekemistä.  Lopputyönäyttelymme on tiedossa syys-lokakuussa 2019 Iittalassa naivistien näyttelytilassa.

Kaiken tämän ohessa olemme ehtineet Jussin kanssa matkustelemaankin.  Helmikuussa vietimme viileän viikon Palma de Mallorcalla.  Jussi oli koko ajan kipeä.  Se taisi olla matkojemme pohjanoteeraus.  Huhtikuussa lomailimme kolme viikkoa Koh Changilla.  Se sujui huomattavasti paremmin.  Kesällä osallistuimme molemmat maalausmatkalle Nazzanoon Italiaan.  Se oli huikea kokemus.  Tarinat ja kuvat löytyvät ”Matkatarinat” sivuilta.  Niin ja kävimmehän me vielä syksyllä Korfullakin.  Kreikkalomat ovat olleet aina onnistuneita.

Henkireikäni Galleria Paperihuone kukoistaa.  Meillä oli vuoden aikana hienoja näyttelyjä.  Sama tahti jatkuu lupaavasti.  Meillä on ollut nyt joululomalla taas kerran pintaremontti.  Tammikuussa ripustamme grafiikanpajalaisten oman näyttelyn.  Sen jälkeen saamme gallerian puolelle vierailevien taiteilijoiden näyttelyitä.  Ne vaihtuvat kuukauden välein.  Päivystys on sujunut hienosti, sillä olemme saaneet Tripla-hankkeen kautta edullisesti määräaikaisia työntekijöitä.  Toivottavasti jatkossakin.

Uudelta vuodelta odotan tekemisen iloa kuvataiteen aineopintojen lopputyölle.  Minulla on kotikenttäetu hyödyntää grafiikanpajaamme.  Mitä siellä syntyykään, se jännittää itseänikin.  Odotan lastenlasten tapaamisia ja mukavaa puuhaa yhdessä.  Pääsin jo joululomalla lastenelokuvien makuun, kun kävimme Miskan kanssa kahdestaan katsomassa Viirun ja Pesosen.  Molempia jännitti sopivasti.  Odotan tulevia lomamatkoja ja mökkikesää.  Toivon myös terveitä päiviä sekä Jussille että itselleni. Olemme viihtyneet hyvin kaupunkikodissamme.  Täällä kaikki virkistys on lähellä.  Ainoa murhe on, että kakkoskoti Aulangontiellä on nyt tyhjillään.  Toivottavasti saamme sen myytyä.

Olemme käyneet yhdessä polskimassa vesijumpassa uimahallissa.  Muuten liikunta on jäänyt vähiin, sillä Jussin aika on mennyt mökkirempan parissa.  Siellä on hommissa sekä kirvesmies että sähkömies, mutta hanslankaria tarvitaan koko ajan.  Minun liikuntani on keskittynyt Myllymäen suuntaan.  Vanajaveden opisto siirtyi Jaakonkadulle, joka ei ole kaukana, mutta sinne on melkoinen mäki kiivettävänä.  Se tekee minulle hyvää.  Myös tulevana vuotena.

There is one comment

  1. TerttuImmo

    Hip Hei ja hurraa! On teillä työntäyteinen vuosi takana 😀Luulisi sinulla olevan ainakin kahdeksat kädet että ehdit tuon kaiken. Muutoinkin tuo kuva kertoo paljon nykyisyydestänne; jos on jakaannuttava moneksi niin kyllä myös uusia oppeja ja taitoja kertyy. Mitä ajattelet niistä ikätovereista, jotka sanovat, etteivät halua enää opiskella….. saati huoltaa lapsia… Ei tunnu sinulta löytyvän jarrua ollenkaan 😃. Onko ne muut taide-opiskelijat yhtä innokkaita? ”Piirtävä ihminen on ei- piirtävää ylempänä ja huomaavaisempi, arvostaa maailmaa kaikissa sen ilmentymismuodoissa, suojelee sitä.” Näin Jevgeni Vodolazkin, Lentäjä-kirjasaan.

    SuperVoimia myös Vuoteen 2019 💥🔥🎡🎶

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.