su 19.4.2015 Hania-päivä

Plataniaksen kylän aukiolta on suora bussiyhteys Haniaan pari kertaa tunnissa. Bussilippu maksoi 1:90 euroa. Tie kulki ohi pienien kylien merenrannan tuntumassa.  Saaren sisäosassa näkyi lumihuippuisia vuoria. Jäimme pois päätepysäkillä Hanian linja-autoasemalla.

 

Löysimme vaikeuksitta kävelykadun, joka vei suoraan kuvankauniiseen satamaan. Tosin poikkesimme matkalla katsastamaan kapeita ostoskatuja, joiden varrella oli pieniä kutsuvia ruokapaikkoja.

 

 

Tapasimme satamassa yllättäen tuttuja – samalla bussilla tulleen suomalaisen tytön. Hän oli yksin liikkeellä ja kertoi asuvansa samassa hotellissa kuin mekin. Erikoisuutena oli, että huoneeseen kuului oma uima-allas! Tyttö oli sitä mieltä että kerran elämässä sellainenkin pitää kokea. Hän näytti kamerastaan kuvaa, jossa keltainen uimapatja kellui pinnalla. Ainoa vika oli, että vesi oli niin kylmää, ettei hän uskaltanut pulahtaa ihanuuteen.

 

Finnmatkojen opaskirja suositteli kolmea ravintolaa, joissa kaikissa oli merinäköala. Emme erityisemmin etsineet, mutta Jussin silmiin sattui yksi niistä, Palazzo Armare. Minä tilasin suosikkiannokseni grillattua mustekalaa.

 

En muista koskaan ennen saaneeni niin mureaa kalaa, kuin tämä oli. Jussilla on ollut huonompi onni liharuokien kanssa. Hän valitsi listalta vasikkaa ja kuvitteli saavansa kunnon pihvin. Hän sai niitä kaksi, mutta jauhelihaversioina. Ei se mitään, maukkaita olivat, mutta ei ihan sitä mitä mies toivoi. 

 

Jälkiruoka täälläkin oli vertaansa vailla.  Ravintola tarjosi kaksi pientä pikaria vaniljamoussea aprikoosi- ja mansikkahillon sekä rakikarahvin kera. Makunystyrät hyrisivät ilosta.

 

 

Paluumatkalla huomasimme hammamin, joka tarjosi jalkahoitoa kymmenen euron hintaan. Minä kävin päivittämässä Thaimaan matkalta saamani hopeakynnet kirsikanpunaisiksi. Ostimme myös tuoksuvan saippuan, joka muistutti meitä taannoisista Turkin matkoista.

 

Seuraava houkutus oli laventelikauppa, josta mukaan tarttui sinisiä tuoksuvia pallosia liinavaatekaappiin sekä oliiviöljyvoidetta herkälle iholle.

Hotelliin palattuamme värjöttelimme hetken altaalla. Ilma oli viilentynyt ja taivas vetäytynyt pilveen. Säätiedotus lupaa ensi viikoksi alle 20 asteen lämpötiloja ja loppuviikolla sadetta. Onneksi saimme loman alkajaisiksi kunnon aurinkokelit. Jussi vietti vaalivalvojaisia tietokoneen äärellä ties miten myöhään. Minä katselin vaalituloksia unissani.

 

 

ke 22.4.2015

Olipa hauska kierrellä toinenkin päivä Hanian vanhassa kaupungissa ihan vaan turisteina. Meillä ei ollut taaskaan mitään suunnitelmaa. Makustelimme tunnelmia ja nautimme aurinkoisesta päivästä.

 

 

 

 

Kapeat kujat kutsuivat ottamaan toinen toistaan tunnelmallisempia valokuvia. 

 

 

Nyt onnistuimme pujahtamaan paikalliseen kirkkoonkin.  Sytytimme kynttilät rakkaimmille.

 

Kiipesimme sataman yläpuolelle kohoavalle mäelle, joka oli tulvillaan kevätkukkia.

 

Kun lounasaika koitti, kiersimme satamalahden etsien lisää suositusravintoloita. Löysimmekin, mutta Jussi hermostui liian innokkaisiin sisäänheittäjiin. Pakenimme suosiolla ja päädyimme edellisella kerralla testattuun ja hyväksi havaittuun Palazzo Armareen. Valinta oli oiva, sillä ruoka oli laadukasta ja palvelu ystävällistä.

Valitsimme alkupaloiksi viininlehtiin käärittyjä grillattuja sardiineja sekä munakoiso-kesäkurpitsa-paprika-juustopaistosta. Molemmat annokset olivat gourmet-tasoa. Pääruuaksi tilasimme sahmarilla maustettua pastarisottoa jättirapujen kera.

 

Maku oli yllättävä. Rakenne muistutti riisiä, mutta se oli oikeasti pastaa. Kanelin maku erottui ja teki ruuasta hyvin kreikkalaisen oloisen. Jälkiruokarakin jälkeen suunnistimme bussiasemalle, sillä taivas vetäytyi sakeaan pilveen.

Kotikylässä paistoi taas aurinko. Vietimme tänäänkin pari iltapäivän tuntia rannalla lueskellen. Näimme ensimmäisen kerran kunnon auringonlaskun parvekkeeltamme. Nyt on meneillään viimeinen ilta. Huomenna on tiedossa pitkä päivä. Koneemme Suomeen starttaa vasta puolen yön tietämissä.