su 21.6.2015

Kesä antaa odottaa itseään, vaikka eletään jo kesäkuun loppua.  Juhannusruusut ovat vasta nupulla.  Syreenit kukkivat valtoimenaan ja tuoksu on huumaava.  Myös kielot ovat kukassa.

Nyt kun vietämme lähes koko kesän mökillä, ajattelin kirjoitella pienimuotoista päiväkirjaa kesän edistymisesta ja kesäpuuhista.  Muutimme käytännössä vasta juhannuksena oikeasti mökille, vaikka olin varautunut kesäelämään jo vapusta alkaen.  Koleat kelit, kesägallerian perustaminen ja viikon lomamatka Georgiassa ovat vieneet tehokkaasti ajan tähän asti.  Mutta nyt olemme Jussin kanssa vapaalla.  Tunnussana on loma-loma!

Mökkipihan jättiunikot ovat lisääntyneet ja nuput paisuvat päivä päivältä.  Punaväri pilkistelee jo lupaavasti.

 

Minusta tämä on kesän parasta aikaa, kun kaikki on vielä edessä.  Odottelen kesän ensimmäisiä metsämansikoita syntymäpäiväni aikoihin heinäkuun alkupuolella.  Kukkia ainakin on runsaasti.

 

Pihapiiri ja metsä ovat kosteita runsaiden sateiden jälkeen.  Nyt kun saisimme vielä lämmittäviä auringonsäteitä, mikäpä on ollessa mökillä luonnon keskellä.

Jussi kunnostautui polttamalla piikkiset ruusunoksat.  Meillä oli melkein juhannuskokko.  Illalla tuuli tyyntyi ja Vanajavesi oli peilityyni.  Minä pääsin soutamaan Jussille verkkoja.  Nyt odottelemme kalansaalista.

ma 22.6.2015

Aamu valkeni tyynenä ja pilvisenä.  Lähdimme pienessä tihkusateessa kokemaan verkkoja.

Ahti oli suosiollinen, sillä vedestä nousi kolme kuhaa ja kaksi lahnaa.  Edes yltyvä sateenropina ei haitannut.  Miika on tämän viikon lomalla ja on luvannut tulla mökkeilemään perheen kanssa.  Mikäpä sen mieluisampaa emännälle, kuin tarjota tuoretta kalaa kesävieraille.  Ja maistuu se omassakin suussa.

Jussi fileerasi kuhat ja keitteli perskeistä makoisan liemen.  Maistelimme ensimmäiset kalapalat oikean voin ja salaatin kanssa.  Nam.  Loput panimme pikapakastukseen, sillä nuoriso on tulossa vasta loppuviikolla.

Sadepäivästä tuli kaupunkipäivä, sillä Jussilla oli kauppa-asioita.  Minä vietin pari tuntia työhuoneella viimeistellen Tampereen näyttelyyn tulevia öljyvärimaalauksia.  Poikkesin myös Kantolan kammarin kirpputorilla.  Löysin ilokseni harjaneilikan ja syysasterin taimia.  Onni on, kun uudessa kukkapenkissä on vielä tilaa heräteostoksille.

Kotimatkalla Jussi kävi neuvottelemassa Hattulan hirressä uusista lomamökeistä.  Suunnitteilla on mökkirinteeseen kaksi nukkuma-aittaa nuorisolle.  Minä vietin Parolan kirjastossa miellyttävän tunnin lueskelemalla naistenlehtiä (en enää tilaa muuta kuin suosikkiani ET-lehteä).  Löysin kolmannen osan ”Uusi maa” Margaret Atwoodin loistavasta trilogiasta.

 

Nyt odottelen päivänpaistetta keinulle.  Hyvä kirja, tölkillinen kuivaa siideriä ja runsaasti aurinkoa mökkipihalla on ollut haaveeni pitkin kylmää talvea.

 

ti 23.6.2015

Tarkkailimme aamulla metsäretkellä, miten kesä edistyy.  Hitaasti.  Mustikat ja vadelmat olivat jo raakileella.

Puolukassa oli runsaasti kukkia.  Näimme taas kerran valkohäntäpeurojakin.  Minun kamerani tavoitti hännäntupsun.  Toivottavasti seuraavalla kerralla on parempi onni.

 

Kesäkukista värikkäimpiä olivat heleät leinikit.  Päivänkakkarat olivat vielä nupulla, mutta koiranheisi kukki jo.  Samoin metsäkurjenpolvet, puna-ailakit, tervakukat ja ensimmäiset vanamot.

Kotipihassa ensimmäinen unikko oli puhjennut kukkaan.  Jussi hankki sateisen alkukesän innoittamana kukkapenkkiin sademittarin.  Viimeisen viikon lukema oli vaivaiset 5 mm, vaikka vettä on tullut harva se päivä.

ke 24.6.2015 Jussin päivä

Meillä ei aamulla juhlittu, sillä Jussi oli menossa terveyskeskukseen verikokeeseen.  Eikä lahjottukaan, sillä Jussi sai lahjapaidan jo Georgian matkalla.  Eikä istuttu auringonpaisteessa keinulla, sillä sade oli herkässä.  Sademittari näytti aamulla 12 mm ja illalla 19 mm.

Minä vietin iltapäivän tunnit Galleriassa päivystämässä, sillä meidän vakipäivystäjälle tuli este.  Arvelin, ettei sadepäivänä ole mitään yleisöryntäystä.  Arvasin oikein, hiljaista oli.  Onneksi minulla oli eväät ja kirja mukana.

 

Kaarsimme kaupungista takaisin mökille illan edellä.  Miikan perhe kaarsi heti perään.  Pikkupojat olivat intoa täynnä, kun pääsivät pois turvaistuimista.  Mökkipiha oli litimärkä, mutta se ei leikkejä haitannut.  Toivottavasti huomenna on poutapäivä.