Minusta marttailloissa on parasta tuo ruokapuoli.  Lokakuun alussa oli minun ryhmäni vastuussa tarjoilusta.  Idea oli, että kaikki halukkaat saavat kertoa jonkun lempiruuan tarinan ja jakaa reseptejä.  Me tarjoiluvuorolaiset toimme myös maistiaisia.

 

Tarjolla oli ohrarieskaa munavoin kera, kesäkurpitsahilloa tyrninmarjojen ja punaherukoiden kera, banaanikakkua amerikan malliin sekä minun yllätysmuniani.

 

Kuulimme illan aikana hauskoja lapsuusmuistoja, joista herkullisin oli Esterin Osteri.  Näin se meni:

”Ison paistinpannun pohjalle laitettiin lihaliemessä keitettyä riisiä ja kuulotettua sipulia.  Päälle ladottiin kerros kuivattuja luumuja.  Ylimmäksi tuli lihapullataikinasta tehty kansi.  Koko komeus paistettiin miedolla hellan levyllä kansi päällä niin kauan että liha ruskistui.”

 

Vaikka jaoinkin marttaillassa marmorimunia, minulle jäi niitä puoli tusinaa.  Kyllä keitetyt munat säilyivät jääkaapissa, mutta loppuviikolla tuntui, että munansyönti saa riittää.  Viimeiset maistuivat pinaattikeiton kavereina.