ti 24.11.2015

Lomamatkamme viimeinen Hanoi-päivä ylitti odotukset.

Tänään Ho Chi Minhin mausoleumiin oli mukavan lyhyt jono toisin kuin alkumatkasta, jolloin oli mieletön sunnuntairuuhka.  Kuljimme parijonossa vartioiden tarkassa valvonnassa läpi laajan piha-alueen. Valokuvata ei saanut eikä puhua kännykkään.

Sisällä mausoleumissa oli hyytävän kylmä.  Setä Ho Chi Minh lepäsi kelmeän näköisenä puolipimeässä.  Vaikka olen käynyt lukuisia kertoja Moskovassa, en koskaan työmatkoilla ehtinyt Leninin mausoleumiin.  Tämä käynti antoi hyvän kuvan millaista sielläkin on.

 

Harras tunnelma oli tipotiessään, kun pääsimme ulos markkina-alueelle.  Kiersimme presidentipalatsin ohi pienelle lammelle edelleenkin jonossa.

 

 

Myyntikojut pursuivat matkamuistoja.  Me, jotka emme koskaan osta matkamuistoja, palasimme hotellille 40 dollaria köyhempinä, mutta hienon lakkatyön omistajina!  Jussi osti vielä cd:n traditionaalista musiikkia.  Odottakaa vaan ystävät, tulette yllättymään Vietnam-illassa.

 

 

Alueelta löytyi kiinnostava pagodi sekä kuvankuvaunis temppeli.  Ihmettelin taas kerran outoja hedelmiä, joita on näkynyt usein temppeleissä.

 

Kysäisin munkkiveljeltä, joka kertoi kyseessä olevan Buddhan hattu tai Buddhan käsi.  Niinpä.

 

Minä näpsin pikkukameralla matkamuistokuvia viime hetken innolla.  Vaikka olen ollut lähes kaksi viikkoa Vietnamissa, maan omaperäisyys jaksaa viehättää edelleen.

Iltapäiväsade alkoi juuri, kun lähdimme päivälevon jälkeen liikenteeseen.  Minulla oli sateevarjo, Jussilla liehuva viitta.

 

Poikkesimme pitämään sadetta New Day -ravintolaan.  Kuulimme iloksemme naapuripöydästä tervehdyksen ihan suomen kielellä.  Pariskunta oli viettämässä 40-vuotishääpäivää Hoi Anissa ja nyt Hanoissa shamppanjajuhlien merkeissä.  Ehkä mekin ensi vuonna!  Oli mukava rupatella, sillä olemme tavanneet suomalaisia lomamme aikana vain kerran aikaisemmen Bangkokissa Narai-hotellissa.

 

Kävimme tapaamisesta ja välipalasta virkistyneinä kahviostoksilla.  Vietnamilainen kahvi on erittäin hyvää.  Kahvia viljellään vuoristossa.

 

Kävimme vilkaisemassa edelliseltä käynniltä tuttua Silver-hotellia Hang Bacilla, hopeaseppien kadulla.

 

Hotellin vieressä oli laadukas kauppa, jossa oli myytävänä vesinukketeatterin nukkeja.  Olen esityksestä lähtien muistellut Uncle Teu-hahmoa.  Sen iloinen olemus hymyilytti.  Nyt setä on kääritty lahjapakettiin ja lähtee kanssamme Thaimaan kautta kotisuomeen!

Otimme viimeisen Hanoi-illan varman päälle ja kävimme syömässä takuuvarmasti hyvässä Blue Butterflyssa.  Emmekä pettyneet.

 

Matka jatkuu aamuvarhaisella kohti lentokenttää.  Olemme Bangkokissa jo puolen päivän maissa.  Näkemiin Hanoi, joka on vienyt sydämeni.  Hmm 40-vuotishääpäivä Hanoissa, ei hullumpi idea…