su 11.6.2023

VOIMAKUVA

Olen jo pari kertaa päättänyt, että kesäkurssit on nähty. Vaan ei, aina löytyy uusia kiinnostavia haasteita. Viime kesänä en voinut jättää väliin Päivi Haanpään Kirjottajan tarotkurssia. Siinä oli vain yksi vika, se oli liian lyhyt.

Niina Hakalahden Lempeää virtaa kirjoittamiseen kurssi kestää koko viikon. Minulla on oma huone ja täysihoito. Mikään ei siis estä heittäytymistä.

”Kirjoittaminen on merkityksellistä ja syvästi tyydytystä tuottavaa. Kurssilla kirjoitetaan paljon lyhyitä harjoituksia, joita tukevat teorian ja filosofian ”tietokeitaat”, ts. tietoiskumaiset teemaa syventävät tuokiot. Tehtäviä käydään läpi eri tavoin; osa yhdessä, osa pareittain, osa muutamia esimerkkejä poimien.”

Kynäilijöistä tuttu Kaisa oli jo viime kesänä mukana. Kun kysyin, kiinnostaako tämän kesän kurssi, hän oli heti valmis. Lähdemme huomenna matkaan Kaisan autolla.

Kustannustoimittajani Saara on luvannut lähettää korjausehdotuksia käsikirjoitukseen. Minulla on kurssilla loistava tilaisuus hioa tekstiä. Temperamenttiini sopii, että asiat edistyvät vauhdilla.

ma 12.6.2023

Perillä ollaan. Kesä on kauneimmillaan. Ahlmanin pihapiirissä on vehreää ja kukat hehkuvat auringossa. Koko viikoksi on luvassa poutaa ja lämpöasteita reilusti yli 20. Luokassa oli ikkunat avoinna ja tuuletin hurisi. Meitä kurssilaisia on 14. Tuttu jakauma, 13 naista ja yksi nuori mies. Pääsimme alkuesittelykierroksen jälkeen heti harjoitustehtävien pariin.

SUOSITUSKIRJOJA

Opettajamme Niina Hakalahti kertoi kurssin sisällöstä. Se perustuu Natalia Goldbergin oppeihin, jotka ovat ennestään tutut, mutta se ei haittaa. Kurssitovereita luovan kirjoittamisen pajasta on kaksi. Oli hauska päivittää tuoreet kuulumiset.

Vaikka olin yrittänyt pakata kaiken tarpeellisen mukaan, kosteuttavat silmätipat olivat unohtuneet. Kaisa ystävä lähti oppituntien jälkeen kanssani autolla läheiseen Citymarketiin, josta löytyi apteekki ja Alko. Ostin meille pullollisen rosekuohuviiniä.

MALJAT KESÄLLE

Istuimme savuporokeittoillallisen jälkeen leppoisassa suvituulessa ulkona ja kohotimme maljat kesälle ja hyvällä kirjoitusviikolle.

ti 13.6.2023

Niina antoi meille eilisen kurssipäivän päätteeksi vapaaehtoisen yötehtävän. Tunnollisena oppilaana heräsin aamukuudelta kirjoittamaan. Illalla en jaksanut, sillä päivä oli ollut pitkä ja jännittävä. Kehittelin tarinan alter egoni Mama Maddalenan päivästä Hämeen keskiaikafestivaalilla.

Kävimme Kaisan kanssa seitsemältä aamiaisella. Sämpylät olivat uunituoreita ja vihannekset raikkaita. Tarjolla oli herkullista aronianmarjamehua. Olin vähän pettynyt, kun meijeri on lakkautettu eikä ihanaa tilapiimää ole enää saatavilla eikä ole tilapuotiakaan.

KARTANO

LUOKKAMME SIJAITSEE KELTAISESSA RAKENNUKSESSA

Kiertelimme piha-alueella ja ihailimme perinnepuutarhaa. Suloiset vasikat kurkistelivat navetan ovelta.

Päivästä kehittyi jännitysnäytelmä. Kurssi sujui hilpeissä tunnelmissa. Kiitos siitä Niinalle, joka antoi hauskoja tehtäviä. Saimme nauraa hilpeästi, kun kirjoitimme tarinoita, joiden verbit piti vaihtaa lennossa. Myös tehtävä, jossa henkilöt keskustelivat toisen vastauksista välittämättä, sai aikaiseksi naurua.

Tarkistin sähköpostin kahvitauon jälkeen ja huomasin ilokseni, että kustannustoimittaja Saara oli palauttanut käsikirjoitukseni lupauksensa mukaisesti punakynäkommentein. Ongelma oli, että en saanut niitä näkyviin. ”Ota wordin muokkaus käyttöön”, hän ohjeisti. Tutkin epätoivoisesti asetuksia, mutta kommentit pysyivät piilossa. Onneksi Saara lähetti tekstin pdf:nä ja sain henkäistä helpotuksesta. Nyt merkinnät löytyivät.

En päässyt heti lukemaan, sillä Paperihuone ry:llä oli illalla vuosikokous. Osallistuin etänä ja istuin lähes kaksi tuntia koneen äärellä. Sen jälkeen olin niin voipunut, että silmäilin kommentit, mutta en ryhtynyt vielä tositoimiin. Yötehtäväkin jäi odottamaan aamua.

ke 14.6.2023

KESÄN VÄRI ON KULLANKELTAINEN

Päivän teemana oli sattumat ja virheet. Saimme nauraa hersyvästi, kun Niina kehoitti muistelemaan haskoja väärin kuultuja ilmaisuja. Minua sykähdytti kurssitoverin kommentti, miten hän oli ihmetellyt, mitä sovi-tussukat ovat.

Tehtävä, jossa jokainen sai esittää kysymyksen ja valita siihen kirjasta summa mutikassa vastauksen, kolahti. Kysyin tuleeko käsikirjoituksestani hyvä. Vastauskirjasta osui lause ”älä anna kenenkään painostaa sinua hätäiseksi”. Näin se meni:

Koska kyseessä on tietokirja, se jäykisti luovan mielen. Poimin netistä historiatietoja. Ilahduin, kun kustannustoimittaja Saara piti lainauksia turhan pitkinä. ”Tiivistä, kerro omin sanoin.” Rauhoituin ja päätin keskittyä omiin muistikuviin. Olin myös harhautunut kertoilemaan turhan perusteellisesti perhe-elämästä ja suvun vaiheista. ”Tiivistä”, sain taas ohjeeksi.

Mielestäni hänen kommenttinsa siitä, että voin laajentaa kokemuksia kuvassihteerikokemuksista, osui oikeaan. ”Muista, mikä on kantava teema, älä erkane liian kauas”, hän varoitti, kun kirjoitin vuolaasti elämästä Yleisradion jälkeen. Minulla on nyt sopivasti aikaa tiivistää ja laajentaa, laajentaa ja tiivistää. Pidän mielessä ohjeen, älä anna kenenkään painostaa sinua hätäiseksi.

OLISIVATPA NÄMÄ OMALLA PARVEKKEELLA

Päivät ovat olleet suloisen lämpimiä. Lohikeittoillallisen jälkeen tuntui ylelliseltä käydä saunassa ja vilvoitella ulkona. Vain saunaoluet puuttuivat. Vetäydyin huoneeseeni tekemään kiltisti yötehtävän. Olimme saaneet kukin oman runon, jota sai käyttää inspiraation lähteenä. Yötehtävät löytyvät sanataidesivuilta.

pe 16.6.2023

AAMUAURINKO SAI AKILEIJAT LOISTAMAAN

En muista, koska olen nauranut yhtä paljon kuin tällä kurssilla. Tehtävät olivat hulvattomia. Torstain teema oli fakta ja fiktio.

LEPPEÄ ILTAHETKI HYVÄSSÄ SEURASSA, TARJOLLA KUOHUVIINIÄ JA MANSIKOITA

Perjantaina puhuimme kirjoittamisen yhteisöllisyydestä. Kurssin lopetuskierroksella jokainen sai kertoa, mikä oli koskettanut. Jäin miettimään muistojen merkitystä. Lohdutti, kun Niina korosti, että jokaisen muistot ovat aina oikeita, vaikka todellisuus olisi ollut jotain muuta. Meillä kaikilla on oikeus omiin muistoihin, myös muistoihin toisista ihmisistä. Tämä rohkaisee kirjoittamaan muistoja työelämästä.

JUHANNUSRUUSUT PUHKESIVAT KUKKAAN KURSSIVIIKOLLA

”Ensi kesänä taas”, Kaisa hehkutti, kun hän toi minut kotiovelle asti. Ihanaa, kun on kirjoittavia ystäviä.