to 30.11.2023

MARRASKUUN KALPEA VALO
Hämeenlinnan korkeudelle on tupruttanut runsaasti lunta. Auraajat eivät pysy lumentulon tahdissa ja me tallaajat saamme kävellä kinoksissa. Valon määrä on kasvanut, mutta myös liukkaus. Nyt kun säännölliset kävelyretket Visamäkeen Jussin luo ovat ohi, ihmettelen päivien pituutta.
Ulkoilen – kyllä, mutta vain pakolliset matkat harrastuksiin ja kauppaan. Käyn tunnollisesti kuntosalilla ja luovan kirjoittamisen työpajassa, mutta freskopaja ja uimahallikäynnit ovat jääneet jatkuvan väsymyksen myötä. Odotan jo kevättä, vaikka se tuntuu olevan kaukana. Kynttilänvalo ja ruusujen tuoksu lohduttavat.
pe 1.12.2023

JOULUKALENTERIN ENSIMMÄINEN TEEPUSSI
Ystävät ovat parasta yksinäisinä päivinä. Ilahduin eilen, kun Kaisa Kynäilijät-ryhmästämme ilmoitti poikkeavansa. Hän tuli päiväkahviaikaan tuliaisina gluteenittomia leivonnaisia, teepussijoulukalenteri ja valkoinen amaryllis. Viikon vanhat ruusut pöydälläni olivat jo kuihtumispisteessä. Keitin kahvit ja suunnittelimme seuraavan kesän kirjoittajakursseja.
Osallistuin Kaisan lähdettyä etänä Hämeenlinnan Taiteilijaseuran syyskokoukseen, sillä tiesin ystäväni Ilman hakeneen jäsenyyttä. Soitin hänelle ylpeänä kannatuspuheenvuoroni jälkeen, että hänet on valittu.
Viikonlopusta on tulossa rauhallinen, sillä nuorisolla on omaa ohjelmaa. Olen edelleen väsynyt, mutta onneksi sen verran reipas, että jaksan käydä kaupassa ja kokata omaksi iloksi.
ma 4.12.2023

PIHAPIIRINI ON LUMINEN
Hämeenlinnassa on todellakin talvi, on lunta ja pakkasta. Aamulla mittarissa oli -14 astetta. Aloitan viikon reippaasti menemällä hierontaan. Ajatus tuntuu hyvältä stressin jälkeen.

VISAN KAVERISYNTTÄRIT

HOP!
Sain eilen kuvia Visan kaverisynttäreistä lähes reaaliajassa. Ulpukin pääsi mukaan poikajoukkoon.