su 14.1.2024

MIIKA KÄVI MÖKILLÄ

TALVIUNI VANAJAVEDELLÄ
Eilen oli tohinapäivä, kun nuoriso tuli käymään. Ihana Ulpu ilmoitti haluavansa mummin spagettia ja jauhelihakastiketta, kun ne ovat niin hyviä yhdessä. Mummi kokkasi mielellään ja oli tyytyväinen, kun kaikille maistui.

VIISIVUOTIAAN ULPUN PIIRROS MUMMILLE
Herään nykyään virkeämpänä kuin aikoihin. Vaihdamme Annan kanssa kuulumiset aamuvarhain, kun hän on työmatkalla. Olen äärettömän ylpeä hänestä, sillä tytär suoritti työn ohessa ammattitutkinnon.

VIISIKKO ITSE ILKIMYKSEN LUMOISSA
Minun aamuihini kuuluu kahvin ja paahtoleivän lisäksi kirjoitustuokio, jolloin kertaan päivien kulkua ja herkistelen taikamaailmassa alter egoni Mama Maddalenan pirteässä seurassa. Mamalla on kuvitteellinen Pörrö-kissa, sillä ilman sitä dialogia olisi mahdoton kirjoittaa. Minä juttelen kukille ja välillä itselleni, sillä en ole vieläkään tottunut asumaan yksin. Jos ihmisellä on ollut seuraa yli 70 vuotta, eihän se ole mikään ihme.

SAIN HORTENSIAN LINNAN MARTTOJEN OIVALLUKSEN ILOA JULISTEIDEN NOUTAJILTA
Jussin kuolema on vielä liian lähellä. En ymmärrä, miten olen ottanut sen näin raskaasti. Ehdinhän tehdä surutyötä lähes kaksi vuotta, ensin Jussin sairaalakuukausina ja sen jälkeen hoivakotivuosina. Kävelylenkit Visamäkeen rytmittivät viikkoni. Nyt kun ne ovat historiaa, lenkit rajoittuvat kauppamatkoihin ja harrastuksiin.
Kirjoituskurssit jatkuvat, hyvä niin, samoin kuntosali ja Linnan Marttojen lukupiiri. Nyt alkuvuonna osallistun myös Galleria Paperihuoneella päivystyksiin, sillä emme ole saaneet vakituista galleriatyöntekijää kiristyneiden palkkatukiehtojen vuoksi.

SAIN VALOKUVATERVEHDYKSEN NUORISON TALVITOUHUISTA
Mitä odotan jatkossa? Ainakin innostusta aloittaa vielä jotain uutta. Olen toteuttanut haaveeni. Kukaan ei ole kertonut, että sen jälkeen tulee tyhjä olo. Osallistun vastahakoisesti Paperihuoneen ryhmänäyttelyihin, mutta harmittaa, kun en ole saanut aikaiseksi mitään uutta.
Kirjoittaminen kiinnostaa edelleen. Jos kustantajani on myötämielinen, julkaisen ehkä Mama Maddalenan tarinan. Uusimmassa ei ole taikuutta, niin kuin aikaisemmissa tarinoissa. Hyvä vai huono, en tiedä. Julkaisin sen Sanataidetta-osiossa otsikolla Samppanjaa ja tarotennustuksia.
Kotisivuista on ollut iloa, sillä huomaan viettäväni rattoisia hetkiä selaamalla vanhoja päivityksiä. Galleriaa en ole jaksanut päivittää aikoihin ja matkatarinat jäivät historiaan koronan myötä. Kuvataidetta osiosta löytyy joitain viime vuosien yrityksiä.
ma 15.1.2024
Sain eilen mieltä ilahduttavan viestin kustantajalta. Kirjaani on myyty täyteen hintaan 52 kappaletta ja kirjailija saa 30% rojalteja. En minä tällä projektilla rikastu, mutta se antaa uskonvarmuutta, että olen oikealla tiellä. Olen itse myynyt suunnilleen saman verran omia kappaleita ystävähintaan.
ke 17.1.2024
Kireät pakkaset ovat täällä taas. Patikoin eilen 19 asteen pakkasessa kuntosalille, sieltä kirjastoon Linnan Marttojen näyttelytoimikunnan kokoukseen ja takaisin kotiin. Sain punaiset posket, mutta sormenpäät olivat jäässä.

KAMPAAMO SUOMEN KASARMIN PIHAPIIRISSÄ
Aamu oli kirkas ja kylmä. Tunsin olevani petturi, kun vaihdoin ainakin hetkeksi kampaajaa. Pihapiirissäni vanhassa puutalossa on kampaamo, jonka testasin pelkästään lyhyen kävelymatkan vuoksi. Isa laittoi hiukseni ammattitaitoisesti ja olin tyytyväinen.
Nyt jännitän, toteutuuko illan kynäilijätryhmän tapaaminen. Toistaiseksi vain yksi on ilmoittautunut.
Laitoin iltapäivällä viestin, että siirrämme taas kerran kokoontumista, sillä peruutuksia sateli pitkin päivää. Ilmoitin olevani turhautunut ja kysyin, kannattaako meidän jatkaa. Lopputulos oli, että kannatusta löytyi ja vetovastuu vaihtuu. Olin helpottunut, joskus kannattaa purnata.
to 18.1.2024

HIEMAN MYÖHÄSSÄ OLEVIA JOULUTERVEHDYKSIÄ
Mitä postin kulun hitaudesta sanotaankaan, nyt ymmärrän. Olin hieman yllättänyt, kun en saanut Jussin sisaruksilta joulutervehdystä. Mutta tänään ne tulivat, kaksi pohjanmaalta ja yksi Kuopiosta. Elämä on yllätyksiä täynnä.