ma 26.2.2024

SYÖTÄVIÄ KUKKIA

Päivänvalon määrä on lisääntynyt ilahduttavasti ja loskakelit jatkuvat vähemmän ilahduttavasti.

KUVA PIHAPIIRISTÄ EILISELTÄ KAHLAUSRETKELTÄ

Hämeessä alkoi talvilomaviikko, mutta luovan kirjoittamisen paja jatkuu lomasta huolimatta. Olen saanut kutkuttavaa palautetta kokkikisatekstistä. Jopa tarkkoja reseptejä on toivottu. Nyt, kun kokkaan vain itselleni, ruokakokemuksista on nostalgista kirjoittaa.

Olen jo niin pitkällä, että lähetin tekstien myötä Quun makumatkalle Eurooppaan. Kimmokkeena on vuosien takainen Scodillac-matkamme Jussin kanssa. Reitti on lähes sama. Ensin rahtilaivalla Travemündeen, sieltä Alankomaiden halki Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin. Paluumatkalla kävimme Baskimaalla, Ranskan rivieralla, Sveitsissä ja Saksassa. Joka kohteesta löytyy upeita ruokamuistoja. Joku viisas on sanonut, että vanhana on aikaa muistella. Se on niin totta.

SAKEA LUMIPYRY PITI MINUT SISÄTILOISSA

Lumisade alkoi iltapäivällä ja sitä iloa riitti pitkään. Päätin, ettei minun tarvitse kävellä tässä kelissä Visamäkeen. Toivon todella, että sanonta ”uusi lumi on vanhan surma” pitää paikkansa.

ILAHDUTIN PÄIVÄÄNI TULPPAANIKIMPULLA

Juttelin puhelimessa siskon kanssa, joka valitteli, että valokuvaaja kävi ottamassa talon myyntikuvia tässä säässä. Jos keli on huomenna parempi, menen – ehkä – sauvakävelylle, sillä jatkuva sisällä olokin kyllästyttää.

ti 27.2.2024

SOHJOA, KENGÄT OVAT KUIVUMASSA KYLPYHUONEESSA

”Harmaata, pilvistä, loskaista, märkää ja liukasta”, Radio Häme kertoi aamulla. Sain sitä kaikkea, kun kävin puolen päivän aikaan sauvakävelyllä. Haluan uskoa, että vesipisaroiden tippuminen ränneistä ennakoi jo kevättä.

ke 28.2.2024

KEVÄTTÄ ODOTELLESSA

Kalevalan päivä, liputuspäivä. Jussilla oli tapana sanoa kalavaleen päivä. Luin taas kerran silmät kosteina blogipäivityksiä runsaan kahden vuoden takaa, jolloin hän joutui sairaalakierteeseen.

Jäinen keli jatkuu, sillä yöllä oli pakkasta. Sauvoista ei ollut paljonkaan apua, sillä tylsät piikit eivät purreet. Olin kuitenkin tyytyväinen, että päivän ulkoilu on hoidettu. Ei todellakaan tarvita paljon, että tuntee itsensä hyväksi ihmiseksi.

to 29.2.2024 karkauspäivä

Tänään on taas surupäivä, sillä siskon neljästä partacolliesta viimeisin Elmo on lähdössä koirien taivaaseen. Hoidimme Jussin kanssa tarpeen mukaan Penaa, Ollia ja Ottoa. Kaikki sujui hyvin paitsi silloin, kun lenkitimme niitä ja narttuja tuli vastaan. Opin nopeasti kietomaan hihnat lähimmän puun ympärille. Minusta tuntuu näinä aikoina, että elämä on jatkuvaa luopumista.

SISKON TALO ON MYYNNISSÄ

Sisko laittoi ihanan talonsa myyntiin. Hän oli toivonut, että se on hänen ja miehensä eläkepäivien koti, mutta sai nauttia onnesta vain kolme vuotta. Toivon, että asumme jatkossa lähellä toisiamme. Ei ole hyvä olla yksin.

HELMIKUUN VIIMEISEN PÄIVÄN KELI OLI MÄRKÄ

Oli rentouttavaa kävellä pitkästä aikaa reippaasti, sillä katukäytävät olivat sulat sen jälkeen, kun pääsin kotipihalta.