TAVOITTEENA RENTO OTE

Osallistuin heinäkuun ajan kirjoittamisen verkkokurssille. Sananhaltija lupasi viriketehtävän joka päivä. Yllätyin, miten hyvin se toimi. Jos haaste ei heti koskettanut, ajattelin jättää tehtävän väliin. Sellaisia taisi olla vain kaksi tai kolme. Vaikeatkin jutut avautuivat niitä hetken mietittyäni. Miltä kuulostaa limerikki? En edes tiennyt mikä se oli, mutta niin vain riimiruno syntyi omaksi yllätykseksi. Parasta oli suljettu Facebook-ryhmä, jossa kurssilaiset jakoivat aktiivisesti kirjoituksia. Ohjaaja antoi henkilökohtaista palautetta.

Nyt heinäkuu on ohi ja odottelen jo seuraavia haasteita. Toki virikkeitä voi keksiä itsekin, mutta limerikki ei tule ensimmäisenä mieleen. Innostuin jossain vaiheessa kehittelemään haikuja, vaikka en koe itseäni runolliseksi. Hullunhauska runorobotti suoltaa mitä vain, kun sille syöttää luonto- ja tunnesanan.

Jotta ei tulisi vieroitusoireita, kirjoittelen varhaisten aamujen iloksi jotain. En vielä tiedä mitä, mutta mieleen tuli kaikkitietävien opettajien ohje tajunnanvirrasta. Eli kirjoita mitä mielessä liikkuu. Arki on nykyään hyvinkin rutiinia. Kirjoittelun lisäksi päivän askareet mietityttävät. Suuntaan näin helleaikaan askeleet ulos mahdollisimman aikaisin. Otan matkaan kävelysauvat ja syntymäpäivälahjaksi saamani tukevan repun, jos minulla on asiaa ostoksille. Onneksi kaksikin ruokakauppaa on mukavan lähellä. Kokkaan mielelläni myös siskolle, sillä kaksin kaikki maistuu paremmalta.

Seuraan säätiedosta ja odotan pilvisiä päiviä, jolloin pienellä parvekkeellani ei ole liian tukalaa. Heinäkuussa oli. Silloin parhaita hetkiä olivat illat ja aamut, jolloin hyvässä valossa näin lukea paperikirjoja. Se ilo oli hukassa näön heikkenemisen myötä, mutta viime kesän kaihileikkaus teki ihmeitä.

Olen löytänyt taas maalaamisen ilon. Innostuin keväällä kollaaseista. Niiden sommittelu oli mitä parhainta terapiaa. Jussin kuolema vaikuttaa vieläkin mielialaan, vaikka haluan uskoa elämän jatkuvan. Viimeisin innostus – siis todellakin innostus – on vanha tuttu akvarellimaalaus. Tavoittelen kevyttä ilmettä. Välillä onnistun, välillä en. Ei se ole mitään uutta. Tekemisen ilo on ihan parasta.