Ajelimme torstaina ihan päiväsaikaan sakeassa räntäsateessa Hämeenlinnasta Alajärvelle.  Kurun tietämissä auto rupesi kolisemaan.  Jussi kävi parikin kertaa tarkistamassa, että renkaissa oli ilmaa.  Jatkoimme hiljaisella vauhdilla matkaa.  Sitten kuului KRÄÄÄK  ja auto pysähtyi kuin seinään.  Katselimme kauhuissamme, kun vasen etupyörä jatkoi vinhaa vauhtia matkaa tien yli ja pysähtyi metallikaiteeseen.

”Kyllä minä nyt annan tulikivenkatkuista palautetta sille tumpelolle, joka vaihtoi talvirenkaat”.  Jussi uhosi itselleen.  Kiltisti hän pyöritti pyörän takaisin ja kiinnitti varapulteille paikoilleen.  Että sellainen matka tällä kerralla.

Perillä meillä oli tiedossa hautajaiset.  Pohjanmaalla kaikki on suurta.  Jussin Leena-siskon miestä oli saattelemassa yli 150 tuttavaa ja omaista.  Saimme kokea saman viikon aikana sekä syntymän ihmeen että Keijon viimeisen matkan. 

Jussin Esko-veljen kotona lastenlasten ilo antoi uskoa elämän jatkumiseen.