Liityin tänään lähimarttoihin.  Tuomelan martat kokoontuvat Hätilän kirkolla, jonne meiltä on matkaa vain pari korttelia.  Jussi nauroi, että voi nyt ruveta kutsumaan minua ”meidän martaksi”.  Sain sydämellisen vastaanoton ja pullakahvit.

Martoista löytyi yksi vanha luokkatoveri, yksi mökkinaapuri, yksi kaupunkinaapuri ja upouusi kampaajani.  Se ei tarkoita, että olisin hylännyt luottokampaajaystäväni Marin.  Joskus on vaan helpompi poiketa vastapäiseen Hiuslinja-kampaamoon Helsingin Punavuoren sijasta.

Askartelimme ensimmäisellä kerralla nimilaput rintaan.  Seuraavalla tapaamiskerralla saamme vieraaksi Sirpa Pietikäisen, martta hänkin.  Jatkossa on luvassa retkiä ja tutustumiskäyntejä, värianalyysi, salaattikurssi ja naurujoogaa.  Sitä ei koskaan tiedä, mihin kaikkeen sitä venyykään.