su 22.2.2015

• kierros vanhassa kaupungissa
• tutustuminen terra-cotta artsiin
• iltakävely China Townissa

Voiko sunnuntaiaamu alkaa paremmin kuin riemastuttavalla viestillä kotisuomesta.  Taiteilijasisko Mari kirjoitti, että oli myynyt saksalaisturisteille ”Punaruusu” -grafiikantauluni!  Se oli esillä ”Viivalla” -näyttelyssä Galleria Artikassa Helsingissä.  Tänään meillä on juhlapäivä.   Vaikka myynnillä ei rikastukaan, se antaa intoa jatkaa taiteen parissa.

Koskaan ei voi tietää, mitä päivän mittaan tulee vastaan. Meitä tuli tänään vastaan terrakotta-armeija, vaikka emme Kiinassa olekaan. Lähdimme reippaasti uinnin jälkeen etsimään aamiaispaikkaa. Vaikka olemme lomailleet vasta vajaan viikon, kunnon länsimaisen aamiaisen kaipuu oli suuri. Lähellä oli lupaava paikka, mutta pahus – sunnuntaina se oli kiinni. Niinpä jatkoimme matkaa ja huomasimme olevamme hetken päästä vanhan kaupungin muurilla.

 

Tuota pikaa istuimme kadun varressa edessämme tuoretta kahvia, paahtoleipiä, munia ja makkaroita. Jussi halusi maistaa myös listalla olevaa riisipuuroa. Hän sai eteensä lautasellisen thaimaustettua riisikeittoa, joka oli oikein hyvää, mutta ei sillä ollut mitään tekemistä puuron kanssa.

Päivän kuumin aika vierähti tutkaillessa vanhan kaupungin pikkukujia. Astuimme sisään portista, jossa luki ”Terra-Cotta Arts”. Se oli hyvin hämmentävä paikka, sillä savihahmot näyttivät olevan ikivanhoja aarteita.

 

Tunnistimme tyyleistä kiinalaisia sotureita, Angkor Watin tanssijattaria ja thaimytologiaa. Esitteestä kävi ilmi, että savihahmot olivat thaimaalaisten taiteilijoiden luomuksia. Se ei selvinnyt, miksi osa oli rikki ja miksi osa oli sammaleen peitossa.

 

Illalla kävimme taas maistiaisilla kiinalaisella ruokakadulla. Olimme varustautuneet nyt paremmin, sillä riisipuuron jälkeen emme olleet syöneet mitään. Niinpä maistelu olikin nyt antoisaa.

 

Aloitimme pienellä kookoksella, jatkoimme grillatuilla mustekaloilla ja tofuilla vahvan chilikastikkeen kanssa, Jussi kokeili grillimakkaraa ja jälkiruuaksi herkuttelimme mehevillä ananasviipaleilla. Ostimme hotellille iltapalaksi sushilajitelman sekä keltaisia mangoja ja violetinmustia mangostiineja. Hedelmiä ei saa syödä ennen kuin ehdin maalata ne!

 

ma 23.2.2015

• muutto isompaan huoneeseen
• lounaaksi japanilaista ramenia
• käsi- ja jalkahoidossa
• tuliaislöytöjä
• iltapäivä altaalla
• kiinalainen illallinen

Meillä oli tänään muuttopäivä. Se oli hyvin kevyt, sillä hotellin henkilökunta kantoi tavaramme sitä mukaa kun saimme ne kasaan matkalaukkuihin ja muovikasseihin. Nyt meillä on hulppea kulmahuoneisto uima-altaan vierellä. Tilaa on ja komea vihreä jääkaappi. ”Beer, beer” thaityttö kikatti ja osoitti jääkaapin suuntaan. Oikeassa oli. Sitähän sinne, ruuat syömme ulkona ja veden juomme huoneenlämpöisenä.

 

Muuton jälkeen laajensimme reviiriä ja tutkailimme lähiseutua. Japanilainen ravintola tarjosi ramenkeitot lounaaksi 45 bahtin hintaan. Jussi lähti sen jälkeen olutostoksille Seven Eleveniin ja minä löysin kauppaa vastapäätä kauneushoitolan. Manikyyri ja pedikyyri maksoivat yhteensä 500 bahtia eli 15 euroa. Olin kovasti tyytyväinen hohtavanhopeisiin kynsiini.

 

Nail Studion vieressä oli astiakauppa. Olen ihastellut Thaimaan matkoillamme sinivalkoista sarjaa, jota näkee ravintoloissa. Olen turhaan yrittänyt löytää lautasia tavallisista kaupoista. Edellisellä matkallamme kiersin lautasten takia turhaan useita tavarataloja. Nyt tärppäsi – ostin lautasia vain neljä, sillä ne olivat tosi painavia sekä yhden tarjoilukulhon. Hinta ei ollut paha, lautaset maksoivat 1:50 euroa kappale.

 

Iltapäivän siestan jälkeen kävelimme tuttua katua kohti vanhaa kaupunkia. Testasimme uuden kiinalaisen ravintolan. Jussi sai grilliporsasta, minä tofua kevätsipuleiden kera ja molemmille yhteinen vihannesannos oli tuttua morning glorya runsaan valkosipulin kera. Minä huokailin taas kerran mielihyvästä, niin maukkaita annokset olivat.

 

ti 24.2.2015

Ei aina käy niin kuin suunnitellaan. Jussi luki Lonely Planetista suositusravintoloita. Hän bongasi kolme vanhasta kaupungista. Valitsimme niistä Si Phen -nimisen, jossa oli tarjolla tyypillistä pohjoisthaimaalaista ruokaa. Valitsimme ravintolan lähistöltä pari tärkeintä temppeliä, joissa opaskirjan mukaan jokaisen turistin piti käydä.

 

Lähdimme liikenteeseen puolen päivän kieppeillä. Ehdimme kierrellä pari tuntia ennen kuin päädyimme ravintolan kohdalle. Se oli suljettu juuri tästä päivästä eteenpäin. Ei se mitään, vanha kaupunki oli täynnä viehättäviä pikkuravintoloita.

 

Saimme lähistöltä oikein hyvät annokset vihreää ja punaista currya kookosmaidon kera. Niissä oli vain se vika, että ruuan jälkeen kaipasimme molemmat enemmänkin päiväunia kuin temppelikierrosta.

Tuk-tuk toi meidät tuossa tuokiossa hotellille, jossa kylmä uima-allas odotti. Loppupäivä vierähtikin sitten mukavasti torkkuen, lueskellen ja minä jatkoin eilen aloitettua akvarellimaalausta. Illalla Jussi suostui canasta-peliin ja minä hykertelin tyytyväisenä, kun voitin ensimmäisen kierroksen.

 

ke 25.2.2015

• hauskanpitoa 3D taidemuseossa
• barbeque -illallinen

Olemme lomailleet vasta viikon ja olen jo lukenut matkalle varaamistani neljästä kirjasta kaksi. Alice Munron novellikokoelma nimeltä ”Viha, ystävyys, rakkaus” oli kiinnostava tuttavuus. Tarinat oli kiehtovia tunnelmansa vuoksi, vaikka niissä ei paljon tapahtunutkaan. Aloitin tänään Doris Lessingin afrikkalaisnovelleja otsikolla ”Vanhan päällikön maa”. Ehdin jo hetken huolestua, riittääkö minulle lukemista paluulentoon asti. Kunnes muistin, että Jussillakin on matkassa yksi dekkari. Siispä lukutuokiot uima-altaalla jatkuvat lupaavasti.

Vietimme iltapäivällä riemukkaita hetkiä 3D taidemuseossa. Se oli ennen näkemätön elämys. Ensimmäisissä saleissa maalaukset olivat kiiltokuvankoreita ja minä kärsin. Mutta meno parani, kun etenemme halki maailman kuuluisimpien nähtävyyksien ja taideteosten. Mikä parasta, pääsimme itse osallistumaan.

 

 

Heittäydyimme täysillä mukaan!. Valokuvaosiosta löytyy lisää herkkuotoksia. Jos joskus tulemme vielä tänne, otamme nuorison mukaan. Pikkuväelle seikkailu voisi olla tosi riemukas.

 

Myös ruokaelämykset jatkuivat. Hotellimme lähistöltä löytyi kiehtovan näköinen barbeque-ravintola. Buffet-pöydässä oli tarjolla valmiiksi suikaloituja raakoja liha-, kala- ja äyriäisannoksia. Viereisellä pöydällä oli maustekastikkeita ja runsain mitoin vihreitä kasviksia. Ruuat kypsennettiin pöydässä. Yhdistetty hot-pot-kattila ja pieni grilli sen keskellä toimivat kaasuliekilllä. Jokainen sai kypsentää mieleisensä annoksen. Tuli mieleen meidän uuden vuoden fonduepadat. Tämä oli ikään kuin kehittyneempi versio niistä.

 

Jälkiruokapöytä tihkui makeita herkkuja. Onneksi tarjolla oli myös tuoreita hedelmiä.

Palasimme kylläisinä hotellille jatkamaan eilen hyvin alkanutta korttipeliä.  Jussilla on ollut nukahtamisvaikeuksia.  Hän arveli, että kunnon thaiviski voisi tehota paremmin kuin melatoniini.  Niinpä vietimme villin illan Hong Thongin  ja canastan merkeissä.  5000 pisteen päätepysäkillä Jussi oli voitolla.  Aamulla hän heräsi pitkästä aikaa hyvin levänneenä  Taidamme turvautua unilääkkeeseen toistekin!