Meidän mökkijuhannus oli kirjaimellisesti kostea.  Saimme sadetta taivaan täydeltä ja luonto kukoisti.  Kilautimme keinulla juhannuskuohut ystäviemme Liin ja Kaizun kanssa,  kun sade taukosi hetkeksi.  Aattoillan viiletessä siirryimme nauttimaan juhlajuomia takkatulen ääreen.

Olin suunnitellut kevyttä keittolounasta, mutta kun K-kauppa tarjosi edullisesti  silakkafileita, Norjan lohta ja kirjolohen mätiä, panimme suunnitelmat uusiksi.  Kalalounas uusien perunoiden kera oli hyvä ratkaisu.  Jussi valmisti edellisenä iltana sinappisilakoita ja pikagraavasi lohta.  Minä asettelin keraamiseen veneeseen smetanaa, mätiä ja silputtua sipulia tarjolle.  Vene on meillä yleensä vain vappuaamuisin käytössä, mutta hyvin se toimi jussinakin.

 

Päiväkahvin kera maistelimme Liin leipomaa raparperitorttua.  Hänellä on kotipihalla Nummelassa runsas sato.  Meidän raparperit jäivät vanhaan kotiin, joten tämä oli kevään ensimmäinen maistelu.  Kiitos siitä.

Meidän mökkimenumme on hyvin yksinkertainen ja toimiva.  Kun saamme kesävieraita, otamme grillin esille.  Perunat keittelen kattilassa, kala ja vihannekset kypsyvät ulkosalla.  Ja mikä parasta, miehet hoitelevat grillin.

 

Nyt juhannusaattona tarjosimme kuumia paprikoita, tomaatteja, herkkusieniä, nektariineja ja lounaalta jääneitä perunoita.  Kääräisin ne folioon odottelemaan, kun valkosipulilla maustetut jättiravut ja Georgiasta tuotu kirpeä juusto valmistuivat.  Jussi paahtoi jälkilämmössä vielä vaalea leipää rapeaksi.

 

 

Juhannuspäivän aamuna katoin perinteeseen tapaan brunssin.  Päivälenkin jälkeen kunnon kalasoppa kelpasi kaikille.  Söimme ulkona – talvivarusteissa.

 

 

Päiväkahvi maistui keinulla, vaikka sää ei osoittanutkaan lämpenemisen merkkejä.  Sade yllätti kesken kaiken ja leiri piti purkaa pikaisesti.  Vauhdikkaita nämä mökkikelit.