ma 28.9.2015

Käärimme maanantaiaamuna Jussin kanssa hihat ja aloitimme puuhaviikon minun työhuoneellani Vanajantiellä.  Minä tyhjensin hyllyköt ja Jussi ruuvasi ne irti seinistä.  Miten ihminen voikaan kerätä lyhyessä ajassa pikkukaupan verran tavaraa.  Laitoin vaivihkaa kesän aikana kuivuneet siveltimet roskapussiin.

Veimme ensimmäisen kuorman, joka näkyy otsikkokuvassa, pikkuautolla Galleria Paperihuoneelle.  Jatkamme huomenna urakkaa, kun saamme Veikon ja Liisan apujoukoiksi kantamaan raskaimmat huonekalut peräkärryn kyytiin.  Myös pajan puolella alkaa pakkaushommat.  Siellä virallinen muutto on onneksi vasta runsaan viikon kuluttua.  Painavin aarteemme prässi siirtyy tällä kerralla oikein ammattimiesten voimin.

Tälle välille mahtuu vielä rakennustalkoot mökillä.  Kuka sanoikaan, että eläkeläisillä on aina kiire.  Meillä ainakin on nyt monta rautaa tulessa.

 

ti 29.9.2015

Apujoukot Liisa ja Veikko lupasivat tulla Keravalta Hämeenlinnaan aamuyhdeksältä.  Ja tulivatkin ihan täsmällisesti.

 

Minä olin laittanut puhelinherätyksen, jotta ehdin leipoa talkoolaisille tuoreet sämpylät.  Ja ehdin.

 

Urakka oli isompi kuin arvelimmekaan.  Vaikka olin eilen tyhjentänyt työhuoneelta monta kassillista tavaraa, niitä riitti tällekin päivälle.  Isoja maalauksia ja isoja raskaita hyllyköitä.

 

 

Päivä oli jo iltapäivän puolella, kun ajoimme peräkärrykuorman kaupunkigallerialle.  Päätimme pitää ruokatauon Hällässä ennen lastin purkua.

 

Peräkärryn tyhjennys onnistui katutason ovesta.  Suurempi rumba oli viedä kaikki jyrkkiä rappuja alas kellarikerrokseen.  Minulla on siellä pieni työhuone, josta olen kovasti iloinen.  Apujoukot pääsivät vasta kolmen aikoihin kotimatkalle.  Jussi lähti rautakauppaan ja minä jäin purkamaan kasseja.  Valmista ei tullut, mutta sainpahan kaikki kuitenkin omalle tontille.  Tästä on hyvä jatkaa.

 

Ehdimme harrastaa kulttuuria kaiken tohinan keskellä.  Olemme käyneet katsomassa parin viime vuoden aikana Verkatehtaalla upeita esityksiä.  Tuoreimpana mielessä on aina yhtä ihana ”Joutsenlampi”. 

 

Tämän syksyn tapaus oli ”Swan of Tuonela”.  Sepä ei ollutkaan klassinen baletti, vaan enemmänkin nykytanssia ja akrobatiaa.  WHS & Sungsoo Ahn Pick-up Group oli käsittämättömän taitava.  ”Sibeliuksen sävellystä innoittanut myyttinen kansantarina kummittelee esityksen taustalla, välillä tunnistettavana, välillä ajallisen etäisyyden vääristäminä painajaismaisina kaikuina”.  Siihen ei ole mitään lisättävää.

 

to 1.10.2015

Miika lähetti viestin:

”Vuoden kovin myrsky iskee Suomeen perjantaina”

Tieto oli peräsisin Helsingin Sanomista.  No kiva.  Perjantai on meidän tärkein urakkapäivämme.  Mökkihirret tulevat torstaina ja pystytys talkoovoimin alkaa heti perjantaiaamuna.  Saa nähdä miten tästäkin selvitään.

Tulimme Jussin kanssa mökille eilen.  Lämmöt eivät olleet päällä, joten sisällä oli kylmä kuin kellarissa.  Ulkona oli tuulista.  Nyt molemmilla on nenä tukossa ja olo vähän toistaitoinen.