Mikä sen kiehtovampaa, kuin kulkea syksyisessä metsässä hyvän kameran kanssa.  Kuljin aamuauringon valossa auringonläikästä toiseen ja räpsin kuvia, joissa vastavalo oli pääosassa.

 

 

Äitini oli innokas luontokuvaaja, mutta hänen aikanaan digitekniikka oli vasta tulevaisuutta.  Meillä mökillä löytyy edelleenkin paljon hienoja filmikameralla kuvattuja otoksia.  Vielä enemmän löytyy kehitettyjä epätarkkoja kuvia.  Terveisiä äidille pilvenreunalle.  Hän osaisi nyt arvostaa nykytekniikkaa.  Niin minäkin.

 

On etuoikeutettu, kun saa nauttia kauniista kuvista tietokoneen näytöllä.  En juurikaan teetä enää paperikuvia, mutta teetän silloin tällöin kuvakirjan sekä omista maalauksista että parhaista valokuvista.  Omaksi ja ystävien iloksi.