pe-la 16-17.10.2015

Lähdin junalla galleriakierrokselle Helsinkiin.  Suosin paikallisjunia, sillä eläkeläisellä ei ole tulenpalava kiire ja hinta on vähintäänkin kohtuullinen.

 

Kävin ensin ystäväni Marin kampaamossa hakemassa liehuvat punaiset kiharat tulevaa lomamatkaa varten.  Marilla oli vapaapäivä.  Olimme suunnitelleet kiertävämme koko pitkän perjantaipäivän gallerioita.  Toisin kävi, sillä päivä kiharoiden laittamisen jälkeen ei ollut enää pitkä.  Vahvistimme itseämme myöhäisellä thailounaalla.  Sen jälkeen tutkailimme kriittisesti Uudenmaankadun lukuisten taidegallerioiden tarjontaa.  Marin nimikkogalleria on Artika vastapäätä taidetarvikeliike Temperaa.  Sieltä matka jatkoi viereiseen Dixiin.

 

Päivän kohokohta oli Galleria Heinossa.  Suosikkiopettajani Oriveden opistossa on ollut Samuli Heimonen.  Hän kertoi jo viime kesänä, että Helsinkiin on tulossa näyttely.  Avajaiset sattuivat sopivasti meidän kierroksellemme.  Veimme Samulille miehekkään tummanpunaisen gladioluksen.  Ihastelimme vilpittömästi hänen susiaan.  Oma kädenjälki oli taas kerran vahvasti nähtävissä.

 

 

Minun matkani jatkui Espooseen, jossa kohtasin kaksi lupaavaa nuorta taiteilijaa.  Visa ja Otso piirtelevät innokkaasti.  Mummi joutui koville, kun pojat kilvan vaativat ”Piirrä paloauto, piirrä raitiovaunu, piirrä poliisiauto!”  Minähän piirsin, mutta kyllä poikien omat näkemykset olivat monin verroin mielenkiintoisempia.

 

Meidän rutiineihin kuuluu pipar-kakkujen leipominen ja pillimehuretket lähikallioille.  Pikku-Visakin jaksoi kiivetä, vaikka ikää ei ole vielä kahta vuottakaan.

 

Syksyinen päivä oli kuulaan kaunis.  Jospa syksy jatkuisikin tällaisena, ei olisi mitään kiirettä vaihtaa maisemaa.