LEENA, JUSSI JA IMMO KYMMENEN PÄIVÄN OMATOIMIMATKALLA JAPANISSA SYYSKUUSSA 2008

FINNAIRIN LENNOT OSAKAAN, MATKAKOHTEET KIOTO, TOKIO JA HIROSHIMA

17.09.2008
Finnairin edukas lentotarjous Osakaan sai minut ja Jussin taas kerran vauhtiin.  Sattui vielä niin onnekkaasti, että ystävämme Immo oli matkaseuraa vailla.  Niinpä varasimme yhteistuumin lennot ja lähdimme rohkeasti suunnittelemaan omatoimimatkaa.  Jussi on kerran käynyt työmatkalla Japanissa, meille seuralaisille kohde on aivan uusi.  Mitä nyt Anna on vähän hehkuttanut omilla matkoillaan.

 

Lennämme keskiviikkona 17.9.2008 Osakaan ja jatkamme saman tien matkaa Kiotoon.  Viivymme siellä neljä päivää, samoin Tokiossa.  Palaamme Hiroshiman kautta Osakaan.  Matkamme kestää kymmenen päivää.  Olemme varanneet Suomesta seitsemän vuorokauden interrail-liput luotijunaan, joten matkan tekeminen paikan päällä on helppoa ja nopeaa.  Netin kautta varasimme majoituksen.  Kiotossa meillä on perinteinen ryokan (=majatalo) ja Tokiossa hotelli Ueno-puiston lähellä.  Nyt meillä on meneillään kiivas matkaoppaiden luku.  Varsinkin Tokiopassi antaa kiehtovan kuvan hyppäyksestä uuteen kulttuuriin.  Jos paikan päällä löytyy sopivasti nettiyhteyksiä, päivitän takuulla kuulumisiamme.
Lena, Jussi ja Immo, kohta matkassa

Mie oon vaan niin kade! laitoin sähköpostiin tuliaistoivomuslistaa..:)  anna

paljon maailmaa nahnyt reissu-lena herkistyy

to 18.9.2008 perillä Kiotossa
Ryokan Kaguraya

Uskomatonta mutta totta.  Istun ryokanin yläkerrassa lattialla tatamilla ja kirjoittelen.  Onneksi fiksu-Anna ymmärsi antaa meille matkaan adapterin.  Kello on puoli seitsemän illalla, Suomessa kuusi tuntia vähemmän.  Täällä on jo pimeää.  Asumme kukkulalla ja kaupungin valot loistavat parvekkeellemme.

 

Horisontissa siintävät vuoret.  Idylli on täydellinen.  Isäntämme on nuori skotti, jolla on Kiotossa taidenäyttely.  Hän esitteli meille tilat ja kertoi, että alaovi on yötä päivää avoinna.  Voimme mennä ja tulla mielemme mukaan.

 

Meillä on käytössämme iso avoin huone, jonka yöksi voi jakaa sermillä kahteen osaan sekä parveke.  Nukumme lattialle levitettävillä patjoilla.  Päiväksi ne rullataan pois.  Majoitukseen kuuluu myös aamiainen.  Koko lysti maksaa 32 euroa hengeltä.

Vajaan kymmenen tunnin lento yön yli sujui hyvin.  Minä nukuin makeasti, pojat huonommin.  Osakan lentokentällä koimme ensimmäisen kulttuurishokin, kun meiltä otettiin passintarkastuksen yhteydessä sormenjäljet ja meidät valokuvattiin.  Paikalliseen tunnelmaan pääsimme, kun lentokentän ravintola-alueelta ostimme japanilaiset eväsboxit.  Nautimme ne oluen kera asemalla Kioton junaa odotellessamme.

 

Matka kesti runsaan tunnin.  Rata kulki halki harmaan pientaloasutuksen.  Kioton asema oli valtaisa kompleksi, josta pienen kyselyn jälkeen löysimme turistitoimiston.  Saimme kaupungin kartan sekä matkaopasteet ryokaniimme japanilaisin kirjaimin.  Hyppäsimme paikallisbussiin numero 5, jonka kyydissä saimme perusteellisen kiertoajelun Kiotossa.  Bussimaksu oli 220 jeniä eli noin 1,50 euroa.

 

Majatalomme sijaitsee temppeleiden läheisyydessä vanhassa perinteikkäässä puutalossa.  Tästä on hyvä lähteä jatkamaan tutkimuksia.  Olen hieman järkyttynyt, sillä kuvittelin tulevani  pikkukaupunkiin ja jouduinkin miljoonakaupungin sykkeeseen.  Mutta ehkä vielä löydämme sen temppelikaupungin, josta olen uneksinut.

Yöllä heräsimme koko porukka, kun ulkona satoi ja taifuuni riepotti parvekkeen irtosermejä.  Myrsky meni kuitenkin nopeasti ohi ja me nukuimme sikeästi yli 12 tuntia.  Edes herätyskello ei häirinnyt lepoamme.  Pitkä matka vaati veronsa.

 

pe 19.9.2008
kulttuurikierros Kiotossa

Meillä on ollut mielettömän hieno kulttuuripäivä Kiotossa.  Länsimaisen aamiaisen jälkeen suunnistimme Ginkakuji hopeatemppelille, joka sijaitsee ryokanimme lähellä.  Kävelimme sateenvarjojen kera märkiä katuja.  Lämmin tihkusade kasteli tehokkaasti.

 

 

Päätemppeli oli rakennustelineiden alla, mutta puutarha oli kerrassaan viehättävä.  Jatkoimme matkaa filosofin polkua, joka seuraili joenuomaa.  Aloitimme myös shoppailun, Immo osti matkahatun, minä värikkään kietaisumekon ja Jussi paikallisia namuja.

 

Poikkesimme kesken matkan vilkkaammille ostoskaduille, sillä nälkä yllätti.  Keltaisessa talossa Brown-ravintola tarjosi japanilaisia lounasannoksia edulliseen 700 – 900 jenin hintaan.  Saimme pehmeää tofua, misokeitot, salaattia sekä erilaisia tempuroita.  Virkistyneinä jatkoimme matkaa seuraavalle temppelille.

 

Heian oli shintolaistemppeli, jonka valtava punainen portti näkyy kaupungissa pitkälle.

 

Laajan temppelialueen vierellä oli erityisen hieno puisto, jonne sopivasti tänään oli ilmainen sisäänpääsy.

 

Hyppelimme parissakin paikassa pienen lammen yli aseteltuja kivipaasia myöten ja otimme runsaasti valokuvia.

Seuraava kohteemme oli Gion eli Kioton vanhakaupunki.  Matkalla kävimme taidekaupassa, josta minä ostin siveltimiä ja bambukyniä.  Ostimme myös matkan ensimmäisen sake-pullon.  Myyjärouva vakuutti, että se aitoa kiotolaista ja parasta laatua.

 

Emme olleet ihan vakuuttuneita juoman herkullisuudesta, kun koemaistelimme sitä puistonpenkillä joen rannalla.

Gionissa puikkelehdimme auringon laskiessa kapeilla kujilla.  Iloksemme näimme etäältä parikin geishaa.  Onnemme määrä kasvoi, kun näimme suuren geishaseurueen saapuvan mustissa takseissa turvamiesten saattelemina.  Me etsimme tässä vaiheessa jo illallispaikkaa.  Minä olin saanut uppopaistetuista tempuroista tarpeekseni ja kaipasin raikkaita susheja.  Jouduimme kyselemään kauppakaduilla parikin kertaa paikallisilta neuvoa, ennen kuin kaipaamme paikka löytyi.

 

Sushijuna toi toinen toistaan maukkaampia annoksia noin euron kappalehintaan eteemme.  Maistelimme viimeisen päälle herkkuja oluen, vihreän teen sekä jälkiruokakakkujen kera.

Tässä vaiheessa iltaa päätimme, että olemme ansainneet paluukyydin taksilla, sillä kävelykilometrejä oli päivän mittaan kertynyt runsaasti.  Kuljettajamme tutki pitkään karttaa, ennen kuin oli varma määränpäästä.  Immon gps-paikannin kertoi tarkalleen loppumatkan suunnan kotiryokaniin.  Lämmin suihku, kuutamo kotiparvekkeella sekä sakenloppu maistuivat makealle.  Olemme yllättyneet, miten hienosti olemme pärjänneet ja miten mielenkiintoinen kaupunki tämä Kioto on.  Pahasti pelkään, että neljä päivää täällä on aivan liian vähän.

 

 

la 20.9.2008
aurinkoinen aamu

Olipa mukava herata, kun aurinko kurkisteli parvekkeen servin lapi. Meilla on tanaan ohjelmassa isantamme Randy Klingerin taidenayttely Drawings from Scotland Tranq Room Gallereyssa, nettikaynti, Handicraft Center seka tietysti lisaa temppeleita.   Suuntaamme paivanvalossa Gioniin, joka vaikutti kerrassaan kiehtovalta.  Naimme eilen iltavalossa valtaisan Chionin temppelin. Toinen huippunahtavyys samalla seudulla on Kiyomizu, buddhalaistemppeleita molemmat.   Jannittaa.

jatkuu illalla:

Toteutimme suunnitelman satakymmenen prosenttisesti.    Paasimme paikallisbussi 100:lla jo tutunoloiseen Gioniin. Ensimmainen kohteemme oli komea kirkkaanpunainen sintolaistemppeli Yasaka.

 

Sielta kuljimme pienia katuja pitkin parin kilometrin paassa sijaitsevalle rinteeseen rakennetulle Kiyomizulle.  Vakea oli liikkeella runsaasti.  Kadun varren kojuissa oli myynnissa turistihoukuttimia.

 

Jouduimme oikein ruuhkaan, mita lahemmas temppelia saavuimme.  Mina nappailin tunnelmakuvia.

 

Koululaiset ovat hauskan nakoisia koulupuvuissaan.

 

Sain myos ilokseni muutaman kuvan kimonopukuisista naisista.

 

 

Temppelialueella vietimme aikaa pari tuntia.  Kukkulan rinteilta avautui hieno nakoala alas kaupunkiin.

 

Jussi tunnisti temppelin aikaisemmalta kaynniltaan.  Rinteiltä valui pyhaa vetta altaisiin, joista kavijat paasivat juomaan ja tayttamaan vesipullonsa.  Paiva oli niin helteinen, etta kierroksen paatteeksi panimme elaman risaiseksi ja joimme huippukalliit oluet temppelibaarissa.

Palasimme taksilla Gionin ruokakadulle lounaalle.  Sushit olivat herkullisia, samoin pikkumaistiaiset, joita hallin kauppiaat jakoivat auliisti.

 

Immo loysi keittioveitsikaupan ja oli kovasti tyytyvainen ostokseensa.  Han sai kaupan paalle oppitunnin oikeaoppisesta veitsen teroituksesta seka hienosti punaisella liinalla sidotun kotelon.  Jussikin innostui ostamaan meille oman japaniveitsen.

Vaelsimme katetussa hallissa idan ihmeita ihaillen.  Ostimme uuden repun entisen kulahtaneen tilalle.  Nyt kelpaa hankkia tuliaisia.  Niita olisi loytynytkin helposti Handicraft Centerin tavaratalosta, jossa oli esilla japanilaista kasityota.  Koska matkamme on nain alkuvaiheessa, emme ruvenneet viela ostelemaan teekannuja, vaikka mieli tekikin.  Hurmaavia postikortteja sen sijaan oli pakko ostaa samoin kuin japaninpaperia ja geisha-aiheisia syomapuikkoja.

 

Ilta pimeni, kun lahdimme palailemaan kohti kotinurkkia.  Osuimme sopivasti Randyn taidegallerian kohdalle ja katsastimme hänen piirrosnattelynsa.  Poika totta tosiaan osaa piirtaa.

 

Alakerran ravintolassa huomasimme kyltin free internet, jos samalla osti jotain.  Jouduimme taas juomaan oluet.  Nettikone oli aikansa elanyt.  Turhauduimme Immon kanssa taysin, kun kone vaihtoi vahan valia kielen japaniksi.  Lopulta onnistuin laittamaan sahkopostia kotijoukoille, perilla ollaan ja viihdytaan mainiosti.  Kevytiltapalan jalkeen saimme tarjoilijapojalta ohjeet, mista loydamme kunnon internet-kahvilan.  Kello oli yksitoista illalla, kun parin kilometrin marssin jalkeen paasimme tehokkaiden tietokoneiden aareen.  Matkalla tuli ikava Thaimaata, jossa nettikahviloita on joka korttelissa.  Netista palasimme joutuisasti taksilla kotimajaamme.  Kuuma suihku ja marjamehun makuinen paikallinen punaviini saivat meidat tehokkaasti unten maille.

anna
21.09.2008
jee, hyvältä kuulostaa! pieni välihuomautus, sake kannattaa ehdottomasti juoda lämmitettynä (lämminvesihauteessa), kylmänä se on kamalan pahaa (kuten varmasti jo huomasittekin..)
Lisää tekstejä odotellaan! 🙂

Lii&Kaizu
21.09.2008
Hei, tultiin juuri Huizista ! Hienoa taas lukea kokemuksia muualtakin maailmalta. Toivottelemme oikein mukavaa reissun jatkoa – idyllisiä temppelikaupunkeja myöten. Terv. L&K
P.S. Skandeja näkyi kuitenkin tekstissä ! Osa oli jotain muuta – täysin ymmärrettävää kuitenkin …

 

janesisko
22.09.2008
moro matkalaiset
ihanalta kuullostaa!
Lissu kävi viikonloppuna elämysmatkalla Paippisissa ja vei mukanaan täydet kassit omppuja ja sylillisen auringonkukkia, me otettiin eilen aurinkoa, + 16 C, korkeapaine vihdoin täällä.
Nauttikaa, t jane ja pojat

 

kesyja peuroja ja perinteista musiikkiteatteria

su 21.9.2008
viimeinen Kioto-paiva, retki Naraan.

Herasin rankkasateen kohinaan.  Maisema ikkunasermien takana oli tasaisen harmaa.  Meilla on suunnitteilla Nara-paiva, mutta nyt menee harkintaan, pitaako vaihtaa ohjelmaa.

 

Isantamme Randy valmisti meille sunnuntaipaivan kunniaksi special breakfastin.  Saimme aika aneemisen lansimaisen aamiaisen ekstrana paahtoleivat paistettujen kananmunien kera.  Kyllaisina lahdimme sateen tauottua siltikin matkaan.  Kintetsu-linjan junalla paasimme edullisesti vanhaan paakaupunki Naraan.  Junanvaihto Yomatossa hoitui helposti.  Olimme perilla sopivasti lounasaikaan.  Katsastimme katetun ostoskaytavan tarjonnan ja paadyimme yllattavasti vietnamilaisen ravintolan tarjouksiin.  Olimme kovasti tyytyvaisia maukkaisiin ja kauniisti aseteltuihin annoksiin.

Ulkona satoi kaatamalla, kun olimme valmiita kulttuurikierrokselle.  Paatimme juoda ensin kahvit.  Mahtava ukkosmyrsky vain yltyi.  Kauppakeskuksen kohdalle osui salama valtavalla paukahduksella.  Koulutytot kirkuivat ja mekin pelastyimme.  Lahdimme kuitenkin rohkeasti kaatosateessa Naran puistoalueelle, jonka vetonaulana ovat kesyt peurat.

 

Ne olivat turhankin rohkeita, silla ne olivat tottuneet turistien tarjoamiin kekseihin.  No, kylla mekin niita ruokimme.  Saimme nimittain silla keinolla kelpo valokuvia.

 

Naran ykkosnahtavyys on maailman suurin puurakennus Todaiji-temppeli, jossa on valtava 1200-vuotias buddhan patsas.  Ehdimme parahiksi paikalle juuri ennen sulkemisaikaa.

 

Sitkea sade jatkui, kun palasimme asemalle.  Nopea Kioton juna oli juuri sopivasti lahdossa.  Jouduimme maksamaan hieman lisamaksua, mutta se ei tahtia haitannut.  Ehdimme syoda Kioto Ekin asemalla misokeitot huurteisten oluiden kera, ennen kuin oli aika rientaa suunnittelemaamme iltarientoon.

 

Loysin nimittain eiliselta ostoskierrokselta esitteen perinteista kiotolaisesta musiikkiteatterista.  Gion Cornerissa oli tarjolla turisteille suunnattu naytos, jossa oli lyhyt valikoima erilaisia esityksia.  Naimme teeseremonian,  kotosoittoa, kukkienasettelua, gagaku-tanssia, keikojen (geisha-oppilaiden) tanssia, no-teatteria seka taidokasta nukketeatteria.   Vajaan tunnin esityksen jalkeen ilta oli sysipimea ja vetta tuli taivaan taydelta.  Kotibussit eivat enaa kulkeneet, mutta onneksi taksit taalla ovat halpoja.  Kotijaakaapissa meilla oli sakepullo jaahtymassa.  Viimeinen Kioto-ilta sujui hulppeasti.  Huomenna jatkamme matkaa kohti uusia seikkailuja.

 

Maanantai oli matkapaivamme Kiotosta Tokioon.  Kavimme aamulla viela pikaisella temppelikierroksella ryokanimme lahimaastossa.  Isantamme Randy lahti oppaaksi ja kierratti meita pienissa salaisissa buddhalaistemppeleissa.  Paluumatkalla loysimme itse shintolaistemppeleita seka kukkulan rinteilla viehattavan polun, jossa kuljettiin kymmenien punaisten shintolaisporttien lapi.