”Sisilian lähivesiltä pyydystetään tonnikalaa, miekkakalaa ja äyriäisiä”, matkaoppaamme tiesivät.  Paikallinen erikoisuus oli rusinoilla ja pinjansiemenillä täytetyt miekkakalakääryleet.  Pitihän niitä maistaa.

 

Minun makuuni yksinkertaisesti grillattu miekkakala oli parempaa, mutta aina pitää kokeilla jotain uutta.

 

Toinen kiinnostava tuttavuus oli ricottajuustolla täyytetyt canellonit.  Se ei ollut pastaruoka vaan syntisen makea herkku, joka maistui vahvan espresson kanssa.  Toinen herkku oli mantelikakut, joita tuli maisteltua ahkerasti.

 

Jäätelöt Italiassa ovat maailman parhaita.  Niin Sisiliassakin ja valinnanvaraa riitti.

 

Marsipaanihedelmät hivelivät silmiä.  Ostinkin niitä ihasteltaviksi.  Arvaan että maku on hyvinkin makea.

 

Toki maistelimme lähes päivittäin pizzoja, pastoja ja risottoa.  Kaikki olivat erinomaisen hyviä.

 

Sisiliassa arvostetaan munakoisoa.  Saimme sitä sekä pizzan päällä että pastan kera nimikkeellä Norma.  Suosittelen.

 

Niin ja nyt kevätsesongin aikana tuoreet vihannekset olivat herkullisia.  Tomaatit olivat makeita ja salaatit rapeita.

 

Ihastuin Espanjassa käydessämme tuoretomaattileipäsiin.  Sisiliassa niitä oli tarjolla sekä aamiaisaikaan että mukavana tapas-palana kylmän valkoviinin tai oluen kera.

Näimme maaseutukierroksella vehreitä hedelmätarhoja.  Saimme maistaa makoisia vastapoimittuja appelsiineja ja aprikoosia.  Niissä oli auringon makua.

 

Kuumina päivinä olut virkisti.  Paikalliset Etnan viinit olivat hapokkaita ja virkistän erilaisia.  Rypäleet kasvavat laavaperäisessä maastossa, siitä niiden oma maku.  Talon viinit olivat lähes joka ravintolassa hyviä ja edullisia.