ma 5.12.2016

Eläminen Chiang Maissa sujuu jo rutiinilla.  Olemme enemmän kuin tyytyväisiä kakkoshotelliimme Top North Guest Houseen.

Tilaa on runsaasti – huoneemme on iso, patio sen edessä vielä isompi ja allasalue viihtyisä.  Myös sijainti on mitä mainioin.  Asumme vanhassakaupungissa ja kaupat sekä vilkkaat ostos- ja temppelikadut ovat aivan vieressä.

Aamulla herätessäni Jussi oli poissa.  Kengätkin olivat poissa.  Arvasin, että hän on lähtenyt metsästämään meille aamupalaa.  Mies palasi iloisesti kauppakassia heilutellen.

 

Nautimme ranskalaisen aamiasen ulkokatoksessa.  Se sisälsi kuumaa kahvia, tuoreet croissantit, lämpimät paninit ja luonnonjogurttia.  Keitettyjä kananmuniakin löytyi, mutta ne oli ilmeisesti keitetty jo edellisellä viikolla.  Jätimme väliin.  Hedelmiä ostamme kävelyretkien varrella katukojuista.  Olemme luopuneet suosiolla tukevista kahden tai kolmen munan aamumunakkaista ja marmeladipaahtoleivistä.  Täällä tulee muutenkin syötyä liikaa, sillä ruoka on erinomaista ja edullista.

 

 

 

Tänään meillä oli markkinapäivä.  ”Wararotilta saa kaiken mitä ihminen tarvitsee”, suomalaiset ystävämme neuvoivat.  Sinne siis.  Ja toden totta, alue Night Bazaarin takana Ping-joen tuntumassa oli täpötäynnä tavaraa.

 

Vaan ei yhtikäs mitään meille.  Yritimme löytää Arjalle pikkukuvioista saronkikangasta.  Kangaskaupat pursuivat silkkiä ja brokadia, vaan ei tällaista kansantuotetta.  Yritimme löytää Jussille sopivaa paitaa.  Koot eivät riittäneet.  Yritimme löytää thairavintolaa, emme löytäneet.

 

 

Katukojuja kyllä, mutta halusimme istahtaa kävelyn lomassa.  No, ostimme hedelmiä – pomeloita tällä kertaa – ja nautimme ne virkistävän sokeri-chiliseoksen kera.

 

Hetken jo kuvittelimme, että saamme kunnon aterian.  Istuimme seinämaalauksin ja tekstiilein koristellussa intialaisessa kahvilassa ja luimme ruokalistaa.  Tarjoilipoika ilmoitti, että päivällä saa vain juotavia.  No, olihan sekin jotain.

 

Paluumatkalla onnisti.  Jussi sai paidan ja Arja kahdet oikeanlaisesta kankaasta tehdyt kesähousut!  Minäkin sain  – melkein – kauniin designpaidan.  ”Rouvalla on liian isot rinnat meidän malleihimme”, hoikka myyjätyttö totesi.  Jussi oli sitä mieltä, että ei mitenkään liian isot.

 

Kun lopulta päädyimme oikeaan ruokaravintolaan Thae Pae -portin lähettyvillä tilasimme thaiherkkuja viimeisen päälle.  Kyllä maistui.

Iltavirkistys loppui sen jälkeen lyhyeen.  Jaksoimme pelata vain pari kevyttä canastakierrosta.  Jussi oli tyytyväinen kun rökitti minut kunnolla.  Minä olin tyytyväinen, että hänellä säilyy peli-into!  Täällä iltaohjelma on vähissä, sillä jokaikisessä hotellissamme on ollut surkea lukuvalo.  Seuraavalle lomalle suostun ottamaan elektronisen lukulaitteen matkaan.

 

ti 6.12.2016 itsenäisyyspäivä

Meillä oli kulttuuripäivä, mikä hyvin sopikin tunnelmaan.

 

Kolmen kuninkaan patsas löytyi keskeltä vanhaakaupunkia.  Sen vieressä oli taide- ja kulttuurikeskus.

 

 

Siellä oli meneillään designviikko.  Ikävä vain että pysyvä kokoelma oli remontissa.  No, ensi kerralla sitten.

 

 

Kävimme katsastamassa myös historiallisen museon.  Lanna-kulttuuri on kiinnostavaa, vaikka emme kovin syvälle sen historiaan uponneetkaan.

 

Päivän temppelitkin tuli katsastettua.  Emme ole vieläkään kyllästyneet.  Päin vastoin, jaksan ihastella edelleen kuvankauniita veistoksia ja värien loistoa.

 

 

 

Juhlistimme illalla itsenäisyyspäivää – pizzalla.  Hotellimme vieressä on ranskalainen Paris Restaurant, joka mainostaa myös pizzoja.  Syystäkin, neljän juuston (oli juustovajausta) tulikuuma pizza oli yllättävän maukas ja yllättävän täyttävä.  Nyt voimme taas jatkaa kevyiden thairuokien parissa.