la 8.10.2017

Lämpömittari näytti +13 astetta ja tuuli oli melkoinen.  Sade oli lakannut.  Pukeuduimme lämpimästi ja lähdimme ulkoilemaan aamiaisen jälkeen.  Anna ja pikkupojat metsästivät uusia leikkipuistoja.

 

Jussi ja minä suunnistimme kaupungin vastarannalle, jossa kartan mukaan oli hiekkaranta.  Oli kyllä, mutta nyt sesongin loputtua sieltä löytyi vain mahtavat hiekkavallit.

 

 

Kaipasimme vaihtelua hotellin buffet-tarjontaan ja yllätimme itsemme menemällä päivällä ihan maksulliseen ravintolaan lounaalle.  Valkoinen ruusu tarjosi perinteistä bulgarialaista ruokaa kohtuuhinnoilla.  Pojat valitsivat kanaa ja ranskalaisia, me Jussin ja Annan kanssa mereneläväspaghettia ja risottoa.  Lasku juomineen viideltä oli alle 25 euroa, ei paha.

 

Samu ja Miska huomasivat tarkoilla silmillään lähistöllä sijaitsevan lelukaupan.  Lupasimme molemmille matkamuiston.  Samu valitsi poliisitransformersin ja Miska oranssin kaivurin.  Ilmeet olivat aurinkoiset, kun he kantoivat pakettejaan hotellille.

Uskaltauduimme iltapäiväaurinkoon altaalle – hetkeksi.  Vihainen tuuli puhalsi Mustaltamereltä ja me pakenimme suosiolla takaisin sisälle.  Säätiedotus lupaa alkuviikoksi vähän lämpenevää.  Sitä odotamme.

 

Illallisella oli bulgariateema.  Emme huomanneet ruokavalikoimassa muuta erikoista kuin alkujuomaksi tarjottu raki.

 

Paahdetut paprikat olivat erinomaisia.

 

ma 9.10.2017

Pääsimme tänään Annan kanssa vapaalle.  Lähdimme porukalla läheiseen leikkipuistoon ja pappa jäi lastenvahdiksi.  Me reippailimme vanhaankaupunkiin ja veimme matkalla kortit postiin.

 

Anna löysi mieleisen lampun 35 levan edulliseen hintaan (= noin 18 euroa).

 

Päivä oli mukavan aurinkoinen ja kuorimme pikku hiljaa takkeja päältämme.  Jussi oli pärjännyt hyvin Samun ja Miskan kanssa.  ”Me tehdään pappapizzaa”, pojat hihkuivat, kun soitimme palattuamme leikkipuistolaisille.

 

Iltapäivällä taivas oli paksussa pilvessä eikä altaalle ollut asiaa.  Kokeilimme hotellimme turkkilaisen kylpylän sisäallasta.

 

Vesi oli mukavan lämmintä ja pojat polskuttelivat tyytyväisinä.

Kävimme viimeisen illan kunniaksi hoteliin italialaisessa à la carte -ravintolassa syömässä.  Menu kuulosti hyvältä: tomaatti-mozzarella-pestosalaatti, kasvisrisotto, naudanlihaa tagliatellin kanssa sekä kermavanukas.  No, saimme tosi isot annokset kaikkea, myös lapset.  Sanoimmekin, että vähemmän olisi ollut enemmän.  Varsinkin, kun mausteet olivat unohtuneet   Pojat hieroivat silmiään jo toisen ruokalajin kohdalla.  Ulkoilu ja uiminen olivat tehneet tehtävänsä.

Huomenna meillä on lähtöpäivä.  Ja pitkä sellainen, sillä huoneet pitää luovuttaa klo 12 ja kuljetus kentälle lähtee vasta klo 18:30.  Olemme kotisuomessa vähän ennen puolta yötä.

 

ti 10.10.2017 paluupäivä

Taivas oli taas hohtavan sininen ja meri tyyni.  Sade ja tuulentuiverrus olivat tällä erää takana.  Seuraavat matkalaiset pääsevät nauttimaan samanlaisesta säästä kuin me tullessamme.  Tosin yöt ovat kylmiä, mutta auringossa tarkenee.  Anna ja pojat menivät aamiaisen jälkeen pötkättämään.

 

 

Jussi ja minä pakkasimme vikkelästi ja lähdimme rannalle kävelemään.

 

Kas kummaa, nyt meidänkin puolella pörräsi suuri kaivuri rakentamassa hiekkavalleja.

 

 

Me jatkoimme matkaa yli värikkäiden hiekkadyynien kadulle.  Ehdimme ajoissa luovuttamaan huoneet.  Saimme pitää punaiset rannekkeet iltaan asti.  Se tarkoitti, että pääsimme vielä lounaalle ja allas- sekä lobbybaari olivat käytössä.

Anna, Jussi ja pojat kävivät iltapäivällä tuliaisostoksilla.  Tein meille ison kasan voileipiä kauppa-aineksista lentomatkaa varten.  Jussi pakkasi ne sitten huolellisesti ruumaan menevään matkalaukkuun.

 

Onneksi Samu ja Miska söivät vielä illan edellä hyvällä halulla hotdogeja altaalla.  Ostimme lentokentältä viimeisillä levoilla lisää evästä.

Lentomatka sujui hyvin vaikka meillä olikin vastatuuli.  Jännitimme Jussin kanssa ehdimmekö Hämeenlinnan ekspress-bussiin.  Ehdimme, onneksi, sillä odotusaika seuraavaan olisi ollut turhan pitkä.  Anna ja pojat pääsivät taksilla kotiin.  Soittelimme vielä keskellä yötä ja toivotimme kauniita unia.  Pojat nukkuivat lentokoneessa ja olivat pirteitä.

 

Olimme tyytyväisiä lomaan.  All-inclusive -tarjonta rupesi loppumatkasta jo tökkimään, mutta lasten kanssa matkustettaessa se oli hyvä valinta.  Kun söimme pari kertaa ulkona, Samu ja Miska kyselivät jo moneen kertaan, koska se ruoka tulee.  Hintataso oli edullinen ja matkamuistokauppoja riitti.

 

Käytössä oli kyrilliset kirjaimet, mutta useimmat kyltit ja ruokalistat olivat myös englanniksi.

 

Pikkupojat herättivät hotellissa ihastusta.  Kokkipojat tekivät heille omia herkkuja ja siivojat kävivät silittelemässä poikien vaaleita hiuksia.

 

Anna kysyi kotimatkalla, minne seuraavaksi!  Emmeköhän me jotain keksi jatkossakin.