to 29.9.2022

Onnentoivotukset nimipäiväsankareille Miska ja Miika. Olen päässyt taas taiteen tekemisen makuun. Huomasin tiistaina, että olin maalannut tauotta kolme tuntia ihan siitä ilosta, että sivellin totteli. Ehdin hyvin mukaan ryhmän aikatauluun, sillä edellisellä kerralla, jolloin olin lomamatkalla, opettaja oli laittanut esille kukka-asetelman. Se oli vielä tallella, joskin vähän rupsahtaneena.

En antanut sen häiritä, vaan herkistelin kauniilla hortensioilla.

Eläkeläisellä ei pitäisi olla kuin yksi meno päivässä. Tiistaina minulla oli neljä. Olin kyllä illalla aika voipunut. Maalauskurssin jälkeen riensin kuntosalille, sieltä silmälääkärille ja lopuksi vielä Palokunnankadulle. Ystävät Tiina-Katriina ja Reijo lastasivat autoon ylimääräiset huonekalut.

Vain lasipöytä jäi vaivoikseni, sillä se ei mahtunut Paperikammarille. Otin siitä kuvan ja laitoin tori.fi sivustolle myyntiin.

Keskiviikkona kävin tervehtimässä Jussia mukanani tuore viineri, banaani ja vaniljanmakuista energiajuomaa. Soittelimme sisko Leenalle. Jussi oli virkeä ja naureskeli oikeissa kohdissa, kun kerroin mökkiviikonlopusta ja Miikan kalansaaliista. Ensi viikonloppuna nuoriso tulee tyhjentämään Jussin romukomeron ja kellarikopperon Palokunnankadulta. Sen jälkeen asunto on luovutuskunnossa ja pankkitapaamista vaille projekti valmis. Välittäjä soitti tänään, että tapaamme ostajien kanssa tiistaina 11.10. Nordeassa.

Kynäilijät ryhmämme on vaihtanut tapaamiset torstai-illoiksi. Oli mukava päivittää kuulumisia kesätauon jälkeen. Kutsuin ystävät kahden viikon kuluttua tupaantuliaisiin kahville. Pullaa en luvannut leipoa.

pe 30.9.2022

Eilen satoi ja tänäänkin oli kosteaa, kun kävelin aamuvarhaisella uimahalliin.

Polskin marttasiskojen kanssa syvässä altaassa. Ohjaajamme Mirja otti kuvan.

Olen piristänyt syksyä hankkimalla satiinipussilakanan Finlaysonin 50% alesta ja Citymarketista tarjoustakin.

su 2.10.2022

Kauhea nälkä, ollaan moottoritiellä, Anna kommentoi, kun hän soitti eilen iltapäivällä. Minulla oli kermainen jauhelihakastike valmiina ja makaronit kiehumassa, kun tytär ja punaposkiset pojat Samu ja Miska tulivat.

Ehdimme ulkoilemaan ennen pimeän tuloa. Tänään käymme Visarannassa ja viemme viimeisiä tavaroita pois Palokunnankadulta. Pojat toivoivat sushilounasta. Sekin onnistuu.

ti 4.10.2022

Miten ihmeessä suostun tähän, Anna voihki, kun sukelsimme hämärään kellarikomeroon. Urakka oli isompi kuin kuvittelimme, vaikka osa tavaroista päätyykin Fidaan ja roskikseen.

Miika ja Visa ahersivat Jussin romukomeron parissa. Sain pienen työkalukassin Vuorikadulle. Loput aarteet päätyivät Miikan autoon, joka lähti sunnuntai-iltana painavassa lastissa Kauklahteen. Myös minun pieni kellarivarastoni on täpötäynnä tarpeellisia tavaroita. Toivon todellakin, että tämä oli elämäni viimeinen muutto.

Kävin eilen tarkistamassa ihanan tyhjän asunnon. Vain lasipöytä harmitti, sillä myynti-ilmoitukset eivät kiinnostaneet. Mainostin somessa, että annan pöydän ilmaiseksi, jos joku tulee hakemaan. Kysyin myös Fidan noutopalvelusta, mutta heillä olisi ollut aikaa vasta kahden viikon kuluttua.

Some puri sittenkin. Valkopartainen Alfred tuli peräkärryn kera, kun olin sopivasti paikalla. Olin kiitollinen, että homma tuli hoidettua kerralla. Nykyinen mottoni ”aikansa kutakin” on niin totta.

ke 5.10.2022

Sain eilen muuttourakan päätökseen. Ystävä Tiina-Katriina tuli autolla apuun. Lastasimme kellarivarastosta viimeiset tavarat ja veimme Fidaan. Tein tupatarkastuksen ja pyyhin vielä pintoja.

Pakkasin siivoustarvikkeet reppuun, laitoin hieman haikeana oven kiinni ja vein avaimen Riitalle BROOn toimistoon. Hän tarjosi kahvit ja lupasi ilmoittaa ostajille, että nämä voivat ottaa tilan haltuun.

Yksi vaihe elämästä on siis päättymässä tasan vuosi sen jälkeen, kun Jussi joutui sairaalakierteeseen ja minä jäin yksin. Mietin, pitäisikö juoda malja vai itkeä itsensä uneen. Join maljan. Olemmehan molemmat selviytyneet hengissä järkyttävän kamalasta vuodesta.