su 7.9.2025

SYKSYN SÄVYJÄ
Aamusumua tänäänkin. Mittarissa oli aamukymmeneltä jo +18 astetta. Ihastelin nukkumaan mennessäni huikeaa täyskuuta. Revontuliakin on luvassa, mutta eipä näkynyt. Jaana soitti, laittaako hän aamusaunan. Pörssisähkö on tänään halpaa. Olin ehtinyt juuri käydä suihkussa, joten jätin väliin. Petivaatteet ovat parvekkeella tuulettumassa ja pesukone pyörii. Olin reipas, vaihdoin lakanat ja lähdin aamulenkille.
Kaupunki oli hiljainen niin kuin aina sunnuntaiaamuisin. Liikkeellä oli vain koiranulkoiluttajia ja minä. Jalkakäytävillä oli sähköpotkulautoja kumollaan. Kiipesin Myllymäelle ja katselin alkavaa ruskaa.

SUNNUNTAILOUNAS KOTIKEITTIÖN TAPAAN
Oli mukava kokata taas tauon jälkeen kahdelle. Tarjolla oli kantarellikastiketta, kuoriperunoita sekä kesäkurpitsa-lehtikaali-chilipaistos.
ma 8.9.2025

LÄMPIMIÄ AJATUKSIA PILVEN PÄÄLLE
Tänään on Jussin syntymäpäivä. En juhli. Muistot ovat haikeita. Jussi rakasti herkkuhetkiä. Kun hän täytti 70 vuotta, sisarukset tulivat onnittelemaan päivänsankaria mökille. Silloin kukaan ei osannut ennakoida, että seuraavat syntymäpäivät olivat jo vähissä.
Onnistuin näkemään eilen illalla kuunpimennyksen. Taivas oli pilvessä, mutta puoli yhdentoista aikoihin huomasin yllättäen puolikkaana loistavan kuun keittiön ikkunan takana. Olen nähnyt auringonpimennyksenkin. Olimme lomamatkalla Kreetalla, emmekä tienneet odottaa luonnonilmiötä. Uimarannalla kävi viileä tuulenhenki ja yhtäkkiä maisema pimeni. Tuli outo olo ennen kuin selvisi, mistä oli kyse.
ti 9.9.2025

MAGNEETTIKUVAUSREKKA
Kauhuviikko alkoi paremmin kuin uskalsin kuvitella. Olin aamupäivällä hermona, sillä pään magneettikuvaus jännitti. Kuvittelin, että minut suljetaan ahtaaseen kammioon enkä saa henkeä. Totuus oli toisenlainen. Aukko oli kohtuullisen suuri ja hoitaja oli lähietäisyydellä. Sain loistavaa tukea koko ajan. Saattajan Eureninkadulle pysäköityyn rekkaan ja tilannekatsauksen kahdenkymmenen minuutin kuvauksen edistymisestä. Kone piti aikamoista ääntä, mutta kuulokkeet vaimensivat sitä jonkin verran. Kuvausjaksoja oli viisi, kukin neljän minuutin mittaista ja äänimaailma vaihteli kimeästä vielä kimeämpään. Olo oli kuitenkin turvallinen. Tukijoukko Jaana ja Fidel saattoivat minut takaisin kotiin, sillä olo oli hieman hervoton. Vahva kahvi ja auringonpaiste parvekkeella maistuivat.
Huomenna tiedossa on silmien rakennekuvaus Silmäasemalla ja torstaina polyypinpoisto keskussairaalassa. Anna on tulossa minulle tueksi. Että tallainen mummi kuntoon -viikko.

KESÄ ON PALANNUT
Olen tutustunut tekoälyyn Luonnon luova kirjoituskurssin myötä. En olisi uskonut, että sitä voi oikeasti hyödyntää luovassa kirjoittamisessa. Olen nauranut Runorobotin riimeille, sillä ne ovat kummallisia. Pyysin tekoälyä muotoilemaan haikun sanoista aurinko ja sade. Tavujen pitäisi oll 5-7-5. Meni melkein oikein.
Aurinko pilvessä,
sade piirtää ikkunaan
hiljaisen laulun.
ke 10.9,2025
Käynti Silmäasemalla sujui rutiinilla. Silmälääkäri kommentoi ensi viikolla tulokset. Kaihileikkauksesta on kulunut jo runsas vuosi ja näköni on kirkastunut huomattavasti. On ollut ilo lukea painettuja kirjoja kesän aikana. Pimeinä päivinä e- ja äänikirjat ovat hyvä vaihtoehto.

MITÄ TAPAHTUU?
Hämmästelin kotiin palatessani, kun pihapiirin puita karsittiin. Onneksi eivät sentään kaataneet.
to 11.9.2025
Kauhuviikko on nyt taputeltu. Anna tuli sopivasti aamiaisaikaan. Halusin tukihenkilön, sillä pelkäsin olevani voimaton keskussairaalassa tehdyn operaation jälkeen.

ÄITI-TYTÄRKUVA

TARJOSIN AAMUPÄIVÄKAHVIT JA HERKKUMUNAKASTA
Kaikki meni kuitenkin hyvin. Gynekologi kertoi rouskivansa polyypin pois. Niitä löytyi useampia, joten toimenpide oli tarpeellinen. Selvisin hengissä ja voin nyt vetää henkeä. Näytteet menevät patologille ja vastauksia saa odottaa kuusi viikkoa.

ILLAT OVAT JO PIMEITÄ – HIENO YÖNSININEN TAIVAS
Heipsan Loutista! Onpa sinulla siellä ollut rientoja joka suuntaan, jos olet ehtinyt sairaalaankin ja silmähoitoihin. Kyllä silmäsi näyttää olevan varsin hyvässä kunnossa, kun olet työstänyt niin kauniita värejä tauluihin ja kuviin…
Noita Kultakutreja ja tyttöjä voisi olla vaikka pino, eikä niihin kyllästy. Koska järjestät tänne Järvenpäähän näyttelyn? Kun ei näköjään millään ehdi sinne niitä ihailemaan…. Meilläkin tässä on ollut melkoista säntäilyä ja tuota ”sote-jumppaa” kun Seppo tässä lähellä on tarvinnut apuja ja tietty pikkuväki tarvitsee aika ajoin meitä kaveriksi.
Nyt kohta pakataan laukut ja suunnataan vaihteeksi Oslon ja Tanskan suuntaan syysretkelle – ehkä pidemmällekin, jos säät sallii. Hyvä että on tämä blogi, kun niin harvoin nähdään kasvotusten.
TykkääTykkää
Mukavaa reissua, laittakaa kuvia matkalta!
TykkääTykkää