su 12.4.2026

VUORIKADUN KOTI ON TYHJÄ!

Täydellinen muuttopäivä. Aurinko paistoi heleästi ja ilmassa oli kevään tuoksua. Tehotiimimme aloitti eilen aamuvarhain. Anna ja Miika tulivat termospullokahvien kera. Heidän lisäkseen muuttomiehiä oli kolme. ”Paljon olet saanut tavaraa mahtumaan kaksioosi”, yksi heistä totesi, kun kannettavaa riitti. Selvisimme puolessatoista tunnissa matkaan.

Laura odotteli jo uudessa kodissani Kivenlahdessa. Hän asetteli parhaillaan viimeisiä puuritilöitä parvekkeelle, kun saavuimme. Muuttomiehiltä tuli yllättäen viesti, että heillä on tunnin tauko. Se sopi meille, sillä oli sopivasti lounasaika. Ravintola Meri tarjosi kanaviillokkia ja kasvispataa. Olin tyytyväinen, että saimme heti muuttopäivänä testattua tarjonnan.

HYVINKÄÄLÄINEN TEHOMUUTTOTIIMI OLI TEHOKAS

Kun muuttomiehet tulivat, rupasi tapahtumaan. Heillä oli sovittu neljä muuttoa samalle päivälle, joten tavaroiden tuominen sisälle sujui huomattavasti pakkausta nopeammin. Olimme tehneet Annan ja Lauran kanssa suunnitelman huonekalujen sijoittamisesta. Se toimi loistavasti. Ruokapöytä, kirjahylly, sohva, sänky ja työpöytä sopivat kohdilleen.

Työnjakokin toimi. Laura otti välittömästi keittiön haltuun ja laittoi tavaroita paikoilleen. Anna ja Miika kiinnittivät hyllyt ja lokerikot seinille. Se oli jatkon kannalta tärkeää, sillä muuten en voisi laittaa niihin mitään.

LUOVA TAUKO

Viiden aikaan olimme niin pitkällä, että sänky oli sijattu, televisio, radio ja tietone toimivat. Totesin, että elämän perusasiat ovat kunnossa. Miika kävi hakemassa kuumat pizzat Saunalahdesta muuton kunniaksi. Siitä on tullut jo perinne.

Uusi koti vaikuttaa oman näköiseltä ja kodikkaalta. Päivystävä hoitaja Kaija kävi illan edellä tervehtimässä ja toi turvarannekkeen. Siitä on iloa minulle sekä nuorisolle, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu.

Illan hämärtyessä istuin yksin tutulla sohvalla, katsoin Voice of Finlandia ja ihmettelin, miten nopeasti ja yllättävän kevyesti elämänmuutos toteutui. Juttelin siskon kanssa puhelimessa ja päivitin kuulumiset. Suurin kiitos kuuluu huippuhyville apujoukoille. Meillä on Annan kanssa kolme päivää aikaa tyhjentää vihreät muuttolaatikot. Olen luottavainen, että se onnistuu.

TALVIPUUTARHA VAIHTUVINE TAIDENÄYTTELYINEEN ON HUIKAISEVA

PIHAPUUTARHA ODOTTAA VIELÄ KEVÄTTÄ – KAKKOSKERROKSESSA NÄKYY VIHREITÄ LAATIKOITA, SE ON MINUN KESÄKEITAANI

Tein tutustumiskierroksen omin päin. Virallinenkin kierros on luvassa, mutta ei sunnuntaina. Talvipuutarha on ihastuttava, samoin sisäpihan puutarha, kunhan se herää eloon.

HELEÄN KELTAISET PÄÄSIÄISLILJAT OLIVAT PIHAN VALOPILKKU

Jututin aulassa lehteä lukevaa herrahenkilöä, joka sanoi nimekseen Seppo. Kysyin miten hän on viihtynyt ja sain kuulla, että erinomaisesti. Hän innostui kertomaan laveasti asukastoiminnasta ja siinä sivussa omista rempoistaan. Arvaan, että saan kuulla vielä monta tarinaa ikäihmisiä kohtaavista seikkailuista…

ma 13.4.2026

Puuhapäivä tänäänkin. Annalla oli vapaapäivä töistä. Hän ja Laura saapuivat reippaina parvekekukkien kera. Sain tuliaisiksi orvokkiamppelin ja auringonkukan. Kiitos, olipa mukava yllätys. Tyhjensimme ennätysajassa loput vihreät muuttolaatikot. Tosin suurin osa niiden sisällöstä etsii vielä paikkaansa, mutta aikaahan on. Anna kiinnitti viimeisen lasiovisen vitriinin seinään ja Laura laittoi olohuoneeseen verhot.

ONKO NÄIN HYVÄ?

Yksi taulukin on jo paikallaan. Koti rupeaa näyttämään kodilta.

KEVÄT ON HERÄNNYT

Kävimme urakan päätteeksi Annan kanssa kävellen Ala-Kivenlahdessa. Kävelyntien varrella ensimmäiset krookukset olivat kukassa.

LAULOIMME LÄHES KAIKKI

Osallistuin illalla yhteislaulutilaisuuteen ravintolasalissa. Ohjelman mukaan sen piti kestää puoli tuntia, mutta niin vain lauloimme puolitoista tuntia! Mummoja oli paikalla 18 ja pappoja 2, että sellainen jakauma. Tunnelma oli lämminhenkinen ja sain tervetulotoivotuksia. Tästä on hyvä jatkaa.

ti 14.4.2026

VIRIKETEHTÄVIÄ

Aivojumppa aamun alkajaisiksi, miten innostavaa. Pelkäsin muistipelejä, mutta tehtävät olivat helppoja ja kiinnostavia. Haastettakin löytyi juuri sopivasti. Hauskinta oli, kun jumpan vetäjä yhteisöohjaaja Vilma poikkesi kotiini kertomaan asukastoiminnasta. Hänelläkin oli yllättäen kulttuuri- ja yletausta. Löysimme monta yhteistä tuttua työvuosilta, vaikka hän on minua paljon nuorempi. Mikä parasta, Vilma ehdotti spontaanisti, että voin ripustaa oman taidenäyttelyn talvipuutarhaan loppuvuoden aikana! Unelmista tulee totta. Ehkä pidän vielä tarotillankin, mutta jätin jotain kertomatta.

UUSI ELÄMÄ – UUSI VAATE

Toinen hauska tapaus oli vaatemyynti. Ostin laadukkaan Nanson tunikan mielenpiristykseksi. Tänään ravintolassa tarjotaan kalakeittoa päivälliseksi. Taidan mennä kokeilemaan.

No niin. Jos haaveilee tillikermaisesta lohikeitosta ja saa vaisua pakastekalakeittoa, kyllä siinä pettyy. Seuraavan kalakeiton kokkaan itse. Plussaa oli raikas salaatti, jossa oli fetaa ja vesimelonia. Kahviin löytyi kauramaitoa, kun osasi kysyä. Viikonloppuna listalla on suosikkiani purjoperunasosekeittoa, uskallankohan testata?

ke 15.4.2026

Muuttolaatikot on haettu, Hämeenlinnan kodissa loppusiivous tehty ja tänään siellä on lopputarkastus. Operaatio Tyrsky edistyy ja olen pian sinut uuden elämän kanssa.

Aamulla Merikartanon naiset kokoontuivat vapaamuotoiseen keskustelutilaisuuteen. Se oli hyvä, sillä paikalla olleet kymmenen aktiivisinta esittäytyivät. Kerroin käyneeni täällä Merikartanossa maalaamassa akvarelleja mummojen kanssa Kivenlahden kuvataideryhmän kanssa 14 vuotta sitten. Yllättäen 18 vuotta täällä asunut Tyyne muisteli niitä aikoja lämmöllä. Hän oli ollut mukana ja meillä löytyi heti yhteisiä taiteilijatuttuja. Maailma on pieni, totesin taas kerran.

MELKEIN VALMISTA

Tavarat etsivät vielä paikkojaan. En pidä kiirettä, vaan yritän sijoittaa niitä järkevästi. Istuin päivällä kaikessa rauhassa auringonpaisteessa parvekkeella. Aikaa on, vaikka haluankin ruoka/maalauspöydän vapaaksi. Ehkä seuraavassa kuvassa ei ole enää kaaos…

TARJOLLA KIINNOSTAVAA OHJELMAA

Illan konsertti oli upea. Ihailin loistavia esiintyjiä, jotka kajauttivat musikaalisäveliä unkarilaisen pianistin säestyksellä. Tuntuu, että tällä riittää virikkeitä enemmän kuin osasin odottaa.

to 16.4.2026

Tänään taivas oli pilvessä ja ilmassa oli sateentihkua. Edelliset päivät ovat olleet keväisen aurinkoisia. Nyt toppatakki oli taas tarpeen. Päivä oli touhukas, sillä pääsin tutustumiskierrokselle. Näin B-rakennuksen talvipuutarhan, joka oli pienempi kuin täällä pääoven tuntumassa oleva. Näin saunan, pesutuvan, kuivaushuoneen ja kuntosalin. Nyt osaan jatkossa suunnistaa tarpeen mukaan.

KIVIÄ

Iltapäivällä maalasimme kiviä. Se oli uusi kokemus, mutta yritystä oli. Tapasin myös vuokrauspäällikkö Ulla-Marin, joka kävi tuomassa tilaamani ylimääräisen avaimen. Hän oli hämmästynyt, että olin saanut asunnon näin nopeasti kodikkaaksi. Tekemistä on vielä, mutta edistyn joka päivä.

pe 17.4.2026

Ensimmäinen viikko uudessa kodissa on loppusuoralla. Olen osallistunut kiinnostuneena viriketoimintaan, jota toden totta on runsaasti tarjolla. Tänään meitä reippaita oli mukana tuolijumpassa 16. Hyvä suoritus, sanoi Terveystalon vetreä nuorimies Markus, joka veti jumpan.

KUKKAPÖYTÄ LÖYSI PAIKKANSA – EI PUUTU MUUTA KUIN TULPPAANIKIMPPU

Huoltomieskin poikkesi tarkistamassa lavuaarin vesiputken, joka ei ollut aivan tiivis. Nyt on. Hän kantoi ystävällisesti kukkapöydän parvekkeelta sisälle, sillä olin vakuuttunut, että se mahtuu.