päivä ja seuraava yö ensiavussa

JUSSI SAI JOULULAHJAKSI PIPITYYNYN, JOLLE ON NYT KÄYTTÖÄ

JUSSI SAI JOULULAHJAKSI PIPITYYNYN, JOLLE ON NYT KÄYTTÖÄ

Jussi on pipi.  Meillä oli lauantaina 3.1. kyläkutsu Laviaan 60-vuotisjuhliin.  Minä näin jo silmissäni notkuvat herkkupöydät.  Toisin kävi.  Jussilla on ollut jo kolme viikkoa sitkeä flunssa, joka huipentui aamuyöstä kolmen tunnin nenäverenvuotoon.  Ei auttanut muu, kuin tilata taksi ja kiitää aamuvarhaisella halki sateisen kaupungin keskussairaalan ensiapuun.  Vaikka siellä ei ollut ruuhkaa, käynti kesti kuusi tuntia eikä mies ole vieläkään kunnossa.  Kotona on verta joka paikassa niin, että heikompaa (minua) hirvittää.  Ja pyörryttää.  Onneksi en koskaan päätynyt sairaanhoitajan ammattiin.  Seuraamme tilannetta – ja toivomme molemmat, ettei tarvitse lähteä vielä yönselkään uudelleen.

 

ENSIAPU TULI TUTUKSI

ENSIAPU TULI TUTUKSI

Turha toivo.  Puoli yhdeksältä illalla soitin kolmannen kerran saman päivän aikana taksin.  Nyt Jussi joutui perusteelliseen operaatioon ja minä pääsin seuraamaan sivusta.  Kaksi lääkäri ja hoitaja yrittivät löytää pulppuavan suonen, jotta se voitaisiin polttaa.  Ei löytynyt.  Seuraavaksi he turvautuivat tamponeihin ja Jussi jäi tunniksi tarkkailuun.  Verenvuoto alkoi uudelleen ja mies joutui jäämään yöksi ensiavun sänkyyn.  Minut passitettiin kotiin.  Tuntui vähän absurdilta siivota yhden aikaan yöllä lattioilta verivanoja.  Mitähän huominen tuo tullessaan..

Nyt eletään sunnuntaita.  Soitin aamulla ennen seitsemää sairaalaan, mutta lääkäri ei ollut vielä käynyt.  Yhdeksältä tuli tieto, mies kotiutetaan.  Hyppäsin bussiin 13, joka vie melkein kotiovelta kymmenessä minuutissa sairaalaan.  Jussi oli voipuneen oloinen.  Otimme taas taksikyydin ja olimme ennen puolta päivää kotosalla.  Huomenna Jussilla on aika terveyskeskukseen, jossa nenätamponit poistetaan.

On tämä ollut seikkailu, jota ilmankin olisi voitu olla.  Pieni huumorinpätkäkin sisältyi sairaalakäyntiin.  Vaikka Jussi puristi nenäänsä tiukasti, verta tuli ja tuli.  Lopuksi hoitaja kiinnitti nenään pitkän pyykkipojan.  Miehestä tuli hetkessä Pinocchio!  Vaikka nauratti, en hennonnut ottaa valokuvaa.  Niin ja kommelluksiakin sattui.  Kotona käydessämme laitoin kaikki Jussin veritahraiset vaatteet pesukoneeseen.  Siinä sivussa tuli pestyä hänen lompakkonsakin.  Meillä on nyt pestyä rahaa.  Kiitoksemme ensiavun henkilökunnalle, joka oli mukavaa ja ammattitaitoista.

 

JOULUKUKAT KUKKIVAT EDELLEEN

JOULUKUKAT KUKKIVAT EDELLEEN

Kiitoksemme myös Viipurintien terveyskeskuksen ammattilaisille.  Lähdin eilen aamulla henkiseksi tueksi mukaan, kun Jussin nenää rassattiin.  Tamponit saatiin näppärästi pois ja mies hengitti helpottoneena.  Edellisenä yönä hän ei pystynyt nukkumaan ollenkaan, kun nenä oli tukittu.  Hän sai antibioottireseptin ja kotihoito-ohjeet.  Koska hemoglobiiniarvot tippuivat rajusti, rautapitoinen ruoka on nyt tarpeen.  Laitoin maksapihvejä ja parsakaalia ja varasin pakastimeen pinaattia.  Makuelämys ei tainnut olla kovin herkullinen, sillä Jussilta on kuuma ruoka kielletty muutaman päivän ajan.  Samoin kaikki  ponnistelu.

Istun mielelläni hänen seurassaan sohvannurkassa katselemassa televisiota.  Varsinkin kun eilen alkoi lempisarjani Master Chef Australia.  Alkukarsinnat ovat meneillään ja luvassa on kevään mittaan yli 60 uutta jaksoa.  Tallennan ohjelmat ja katsomme vain tähtihetket.  Mainokset ja kertaukset on kätevä pikakelata.  Mukavaa tämä nykytekniikka.

Tänään loppiaisena mittari näytti -18 astetta.  Tiedossa on siis kotipäivä, hyvä niin.   Jussi nukkui hyvin viime yön, joten elämä voittaa!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.