Katselin pitkin syksyä, eikö kaupoissa ole todellakaan mustajuuria.  En löytänyt niitä edes Lid’listä, jossa aikaisemmin niitä on ollut.  Mutta nyt, tammikuussa, lähikookauppa yllätti.  Ensin se tarjosi tuoreita lehtikaaleja, sitten mustajuuria!  Kaipasin näitä hurjan näköisiä juureksia siksi, että niitä kasvoi aikoinaan Espoossa kotikasvimaallamme.  Maku on hienostunut vähän samaan tyyliin kuin maa-artisokassa.

Keittelin meille makoisan keiton.  Kuorin mustajuuret perunankuorimisveitsellä, pilkoin ja kypsensin ne yhdessä perunanlohkojen ja purjonviipaleiden kanssa.  Soseutin sauvasekoittimella ja lisäsin desin verran ruokakermaa.  Maustoin vain sitruunanmehulla, aromisuolalla ja pippurilla.  Tuttu tuoksu ja tuttu maku herkistivät.