Äitini oli tuulihattumestari.  En ole tähän ikään mennessä koskaan yrittänyt itse laittaa näitä herkkuja.  Kunnes sekin päivä koitti – Jussin aloitteesta. Olen kuvitellut, että tuulihattujen teko vaatii taitoa.  Katselimme ruokaohjelmaa, jossa kilpailija toisensa jälkeen epäonnistui taikinan teossa.  ”Ei se voi olla noin vaikeaa”, Jussi kommentoi.  Luimme ohjeita ja kävimme hakemassa kaupasta aineet.  Taikinaan tarvittiin 150 g voita, 3 dl vettä, 2 1/4 dl vehnäjauhoja ja 4 munaa.  Oikean koostumuksen taika piili siinä, että taikinan piti antaa hetken jäähtyä ennen kananmunien lisäämistä.  Toinen vinkki oli, ettei uunin luukkua saanut avata ensimmäisten 15 minuutin aikana.

K-ruoka.fi ohjeen mukaan valmistus sujui näin:

• Kiehauta voi ja vesi paksupohjaisessa kattilassa. Lisää vehnäjauhot kerralla koko ajan puuhaarukalla voimakkaasti vatkaten. Kuumenna seosta edelleen voimakkaasti vatkaten kunnes se irtoaa kattilan reunoista. Ota kattila liedeltä, anna seoksen hieman jäähtyä ja vatkaa munat yksitellen joukkoon.
• Ota taikinasta kahdella lusikalla nokareita leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Paista tuulihattuja 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

 

Tuulihatut voi täyttää makealla tai suolaisella.  Koska meillä oli varattu viikonlopuksi iso norjanlohifile, teimme suolaisen täytteen.  Jussi graavasi lohen ja minä sekoitin viipaloitujen kalanpalojen joukkoon salottisipulia, kermaviiliä, mascarbone-tuorejuustoa, puristettua sitruunmehua ja tuoretta tilliä.  Täyte sopi mainiosti keveiden tuulihattujen makuun.

 

 

 

Makea täyte syntyi vaivattomasti.  Sulatin mansikoita ja surrasin ne sauvasekoittimella tasaisiksi.  Sekoitin rahkaa, mascarbone-tuorejuustoa sekä tilkan kuohukermaa.  Maustoin vaniljasokerilla ja manteliliköörillä.  Viimeistelin tomusokerilla.  Sunnuntaiaamun tuulihatut ja kuuma vahva kahvi aloittivat tuulisen päivän ylellisesti.