Ostimme Oriveden opistolta pussillisen kokonaisia luomuohraryynejä.  Ne unohtuivat mökin kaappiin.  Kunnes löysin ne jotain muuta etsiessäni.  Jussi otti elämäntehtäväksi keitellä ohrapuuroa.  Ryynejä sai nimittäin keitellä toista tuntia, vaikka ne olivat liossa yön yli.  On hyvä olla lähistöllä, sillä keitosta pitää hämmentää ja vettä pitää lisätä tarpeen mukaan.  Loppuvaiheessa myös maitoa.  Lopputulos oli vaivan arvoinen, sillä maku oli herkullinen.

 

Otin osan kypsästä ohrasta sivuun.  Jääkaapista löytyi puolikas kaali.  Sipuleita meiltä löytyy aina.  Kaapista löytyi myös pussillinen vaaleaa soijarouhetta, sillä perheeseen kuuluu runsaasti kasvissyöjiä.  Näistä aineksista syntyi pitkästä aikaa kunnon kaalilaatikko.

Näin sen tein.  Imeytin soijarouheen ohjeen mukaan kuumaan veteen.  Kuullotin pannulla sipulisilppua oliiviöljyssä.  Lisäsin soijarouheen ja pari kuutioitua tuoretta tomaattia.  Maustoin soijakastikkeella, suolalla, pippurilla ja tuoreyrteillä.  Suosikkini on timjaminoksa, joka antaa hienon aromin.

Kiehautin kaalisilpun ja yhdistin ainekset.  Lorautin joukkoon desin verran ruokakermaa ja pinnalle hunajaa.  Siirappikin käy, mutta sitä ei ollut.  Paistoin laatikkoa miedossa lämmössä puolitoista tuntia.  Tarjosin sen puolukkahillon kera.

Jussin teki illalla mieli lettuja.  Keksin kokeilla, miten keitetty ohra toimisi lettutaikinan kera.  Voin vakuuttaa, hyvin!