kiinalainen uusi vuosi hongkongissa

JÄNIKSEN VUOSI ALKOI

JÄNIKSEN VUOSI ALKOI

pe 28.1.2011  matkakuumetta

Tammikuu 2011 on meneillään ja meidän perhe on lähdössä tänä vuonna jo toisen kerran kaukomatkalle.  Viikko Niilin risteilyllä oli loistava aloitus tälle matkailuvuodelle.  Nautimme luksuselämästä ja kuljimme kuin kiltit lampaat oppaan perässä temppeliltä toiselle.  Seuraavasta matkastamme tulee taatusti erilainen ja vähemmän ylellinen. 

indochina_map-300x227

Pakkaamme matkaan vain rinkat ja kuljemme toinen toistamme opastaen runsaat kolme viikkoa reittiä Hongkong – Hanoi – Hoi An – Halong Bay – Hanoi – Guangzhou – Hongkong.  Tai näin olemme suunnitelleet. 

Koska varauksia on vain lentomatkoille, voimme vapaasti kulkea Vietnamissa sään ja mielenkiinnon mukaan.  Vähän nimittäin huolettaa, onko tähän aikaan vuodesta pohjoisessa vielä viileää.  Niin ja yksi matkan mutkistaja on tietysti kiinalainen uusi vuosi, joka vaihtuu Hongkongiin saavuttuamme.  Jäniksen vuosi alkaa 3.2.2011 ja me olemme pahimman paukkeen keskellä!  Raportoin taatusti.  Matkaoppaat varoittavat, että silloin ei ainakaan kannata matkustaa Aasiaan.  Mutta me emme pelkää mitään.
Lena ja Jussi, reppuretkeläiset taas iskussa

ps. Vietnam-seuran sivuilta löytyi mielenkiintoinen tieto: ”Vietnamissa juhlitaan 3.2. lähtien Kissan vuotta, kun Kiinassa juhlitaan Jäniksen vuotta” – mitäpä Lii tähän sanot.

IMG_0317ma 31.1.2011
reput pakattu – huomenna nenät kohti aasiaa

Koko viikonloppu vierähti matkavalmisteluissa.  Nyt kesävaatteet on pesty ja silitetty.  Teimme oikein hankinnan, kun ostimme Jussille retkihousut, joissa on paljon paljon taskuja ja kaikissa vetoketjut.  Pakkasimme vaatepinot pieniin läpinäkyviin muovipusseihin (sateen varalta) ja tungimme ne reppuihin.  On aika lohdullista ajatella, että täydennystä löytyy, jos jotain unohtui.  Matkakirjallisuutta olemme koettaneet rajoittaa, sillä netistä löytyy tietoa enemmän kuin ehtii sulattaa.  Matkakassassa, jonka sijoitamme mahavöihin, on visakortit, Hongkongin dollareita ja pieniä taaloja.  Passeissa on Kiinan viisumit, jotka kävin hakemassa suurlähetystöstä Kulosaaresta.  Ne sai neljässä päivässä. 

Olemme istuneet tuntitolkulla netin ääressä ja tutkineet karttoja ja varanneet etukäteen kaupunkihotellit.  Rantalomamme on vielä aivan villissä tilassa.  Nykytekniikka on kätevää, sillä Jussi onnistui lataamaan kohdepaikkojemme kartat suoraan kännykkään.  Muistan, kun sain kymmenisen vuotta sitten ensimmäisen sähköpostiyhteyden maailmalta ja pidin sitä suurenakin ihmeenä.

eiffeltorni

Finnairin suora lento Hongkongiin lähtee tiistaina kello 23:40.  Perillä olemme keskiviikkona kello 15:15 paikallista aikaa.  Aikaero on kuusi tuntia.  Eli jos oikein lasken, kello on silloin Suomessa 9:15.  Pääsemme heti alkajaisiksi keskelle kiinalaisen uuden vuoden juhlintaa, joten emme suunnittele muuta kuin rohkeasti sekaan vaan.  Palaamme hiihtolomaviikolla keskiviikkona 23.2.  Minulla tulee pieni katko viikoittaiseen kurssiohjelmaani, mutta opettajat ovat suhtautuneet kovasti suopeasti.  Niinpä ajattelin vain nauttia tästä eläkeläisen vapaudesta.
Lena kotosalla, Jussi vielä huomennakin töissä

IMG_4628

ti 1.2.2011 matkapäivä

Koska lento lähti vasta lähellä puolta yötä, Jussi meni aamulla töihin ja minä maalauskurssille. Palasimme kotiin jo varhain iltapäivällä ja ihmettelimme, miten saamme päivän kulumaan lähtöhetkeen asti. No kuluihan se. Mutta olimme sen verran täpinässä, että olimme vastoin tapojamme kolme tuntia etuajassa lentokentällä. Se osoittautui onnekkaaksi, sillä matkamme alkoi yllättävissä merkeissä.   ”En löydä lainkaan teidän paikkavaraustanne”, Finnairin virkailija hämmästeli lähtöselvityksessä. Mekin hämmästelimme, sillä minulla oli printattuna matkavahvistus paikkanumeroineen. Sepä ei riittänytkään, olisi pitänyt olla e-lippu. Sitä sitten selvittelimme seuraavan tunnin lipputoimistossa. Olimme varanneet lennon netin kautta ja antaneet luottokorttitiedot. Maksutapahtuma ei ollut koskaan tavoittanut myyjää ja siksi meidät oli pudotettu listoilta. Siitä mitään ilmoittamatta. Taas hämmästelimme. Onneksi koneessa oli tilaa ja maksamallahan pattitilanne selvisi. Mutta minun kasvisruoka-annokseni jäi saamatta. Tosin Jussi ei ollut pahoillaan, kun sai yöpalaksi sekä pihviä että kanaa.

Finnair sai meiltä matkan aikana lisää miinuspisteitä, kun ilmeni ettei koneen viihdejärjestelmä toiminut ja kuohuviinikin oli muutettu maksulliseksi. Kaiken kaikkiaan vajaan kymmenen tunnin yölento sujui kuitenkin tavallista paremmin, sillä kone oli puolityhjä. Jussi valloitti neljän hengen paikat ja nukkui pitkin pituuttaan muutaman tunnin makeasti. Minä nyt nukun aina hyvin, vaikka seisaallani.

 

IMG_4618

PERILLÄ PUPUJUSSIT ODOTTELIVAT

 

ke 2.2.2011

saapuminen iltapäivällä Hongkongiin

Perillä meitä vastassa oli utuinen keli, lämmintä oli noin 17 astetta. Ostimme ensi töiksemme ladattavat Octobus-matkakortit, joilla kulkiessa ei tarvitse miettiä erillisten matkalippujen hankintaa. Pääsimme tosi kätevästi nopealla lentokenttäjunalla Kowloonin asemalle ja sieltä ilmaisella shuttlebussilla suoraan hotellille. 

 

HOTELLIMME YWCA

HOTELLIMME YWCA

Anne Black Guest House YWCA on aikamoinen kerrostalokolossi Mong Kokissa. Me saimme huoneen 14. kerroksesta, josta on huikeat näkymät alas katuvilinään. Näköaloja löytyy myös naapurikerrostalojen arkeen. Hinta on 40 euroa yö, siis täkäläisittäin oikein edukas. Ei tämä mikään ylellinen ole, mutta perusasiat ovat kunnossa kuten oma wc ja suihku, ilmastointi, televisio ja jääkaappi. Pistorasioihin tarvitaan sukoadapterit, sellainenkin löytyi Jussin repusta.

 

SUURKAUPUNGIN VALOJA

SUURKAUPUNGIN VALOJA

Suoriuduimme aika vikkelästi tutustumaan lähiseutuun. Ilta oli jo pimentynyt ja nälkäkin oli. Suunnittelimme kevyttä nuudelikeittoa, mutta päädyimmekin kiinalaisten perheiden vanavedessä läheiseen kalaravintolaan. Valinta oli oikein sopiva ensimmäiseksi illaksi, sillä oli hauska seurata paikallisten ruokailua.

Taisimme olla isossa salissa ainoat turistit. Pyöreiden pöytien äärellä ruokaili iloisia perheitä. Mukana olivat sylivauvat ja isoäiditkin. Meno oli vauhdikasta ja paikka oli koko ajan täpötäynnä. Valitsimme listalta valmiin menun, johon kuului maukkaat maissi- ja sienikeitot, jättirapumunakas sekä paistettua tuoretta kalaa riisin ja vihreän teen kera. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Nyt täällä on jo nukkumaanmenoaika. Nimittäin jos ei ajattele, miten vähän kello Suomessa on. Mutta jos yö menee hyvin, olemme toivottavasti jo huomenna selvinneet aikaerosta.

 

KIINALAINEN UUSIA VUOSI ALKAMASSA

KIINALAINEN UUSIA VUOSI ALKAMASSA

ke 3.2.2011
kiinalainen uusi vuosi alkaa tänään
päivä Kowloonissa

Nyt olemme iskussa. Nukuimme yksitoista tuntia ja kävimme virkistävässä suihkussa. Hongkong – täältä tullaan! Hotellihuoneen hintaan ei sisältynyt aamiaista, mutta yllätyimme iloisesti, kun ravintolasali tarjosi kolmella eurolla loistavan aamupalan. Lähdimme hyvin nukkuneina ja hyvin ravittuina valloittamaan maailmaa. Metrojuna vei meidät vikkelästi ja edullisesti downtowniin. Octobus-kortilla hinta oli 45 senttiä. Jouduimme sittenkin testaamaan lippuautomaatin, koska Jussin kortti unohtui matkapaidan taskuun. Hinta oli 50 senttiä. Heh.

 

NÄKYMÄ HONG KONGIN SAARELLE

NÄKYMÄ HONG KONGIN SAARELLE

Ehdimme juuri sopivasti kiertää rantalaiturit ja katsella näkymää Hongkongin saarelle, ennen kuin vartijat häätivät turistit pois. He valmistautuivat jo illan juhlaan. Suuri Uuden Vuoden Kulkue lähtee satamasta ja kiertää rantakorttelit iltakahdeksalta. Näytökseen voi ostaa kalliita istumapaikkalippuja. Rahvas tungeksii kadunvierillä. Me kuulumme rahvaaseen.  

 

LOHIKÄÄRMETANSSI

LOHIKÄÄRMETANSSI

Onneksi näimme jo päivällä yhden leijonatanssiesityksen. Se oli kerrassaan hupaisaa.  Lounasaikaan halusimme testata dim sumeja, joista Hongkong on kuuluisa. Minä tutkin Berlizin matkaopasta, joka suositteli sataman tuntumassa olevaa ostoskeskusta Tsimshatsui Centrea ja sen näköalaravintolaa. Ehkä kirjanen oli turhan vanha (vuodelta 1999), koska kyseistä ravintolaa ei kyselyistä huolimatta löytynyt. 

 

DIM SUMEJA JA KUKKAISTEETÄ

DIM SUMEJA JA KUKKAISTEETÄ

Shanghai Restaurant sen sijaan osoittautui oivaksi valinnaksi. Sieltä löytyi merinäköala, vihreää kukkaisteetä ja makoisia dim sumeja edulliseen hintaan. Emme taida tälläkään lomalla päästä laihtumaan..

 

VÄRIKKÄITÄ KATUNÄKYMIÄ

VÄRIKKÄITÄ KATUNÄKYMIÄ

Paluumatkalla seurasimme kävelykarttaa, joka johdatti meidät sataman tuntumasta ylös pohjoiseen pääkatu Nathan Roadia. Sen varrella oli toinen toistaan kiinnostavampia alennusmyyntejä. Jussi osti ”Rolex”-kellon tarjoushintaan, alennus oli 39 eurosta 3,9 euroon. Kello käy edelleen. Raportoin kuinka kauan. Minä ostin nipun koristeellisia uuden vuoden jänis-kortteja yhdellä Hongkongin dollarilla (= 10 senttiä). 

 

JUSSI SUUNNISTAA

JUSSI SUUNNISTAA

7 Eleven –elintarvikekauppoja riittää näillä seuduilla muutaman sadan metrin välein. Täytimme jääkaapin pullovedellä, Tsingtao-oluella sekä Tonic Waterilla (jota oli oikeasti tosi vaikea löytää). Lentokentältä ostimme tietysti matkaan giniä ettei malaria yllätä. Nyt meillä on kahvivesi kiehumassa ja hetken lepo ennen illan rientoja.

 

NÄYTTÄVÄ KULKUE

NÄYTTÄVÄ KULKUE

Tungeksimme heti iltakahdeksan jälkeen uuden vuoden kulkueen reitillä. Vaikka eturiviin ei ollut kuin metrin verran ja kiinalaiset eivät ole maailman pisimpiä, näkyvyys olisi voinut olla parempi. Sillä aina kun esiintyjät tulivat kohdalle, eturivi nosti kädet ylös ja otti hullun lailla valokuvia. Minä tyydyin siis ottamaan enimmäkseen muistikuvia. 

 

MIKKIHIIRIÄ

MIKKIHIIRIÄ

Näimme kaikenlaisia pupujusseja, lohikäärmeitä, leijonia sekä tanssityttöjä ja tanssipoikia toinen toistaan koreimmissa asuissa. Show kesti lähes kaksi tuntia. Jalat olivat täysin puuduksissa, kun palailimme kotinurkille. Olin odottanut pauketta ja meteliä, mutta kaikki sujui hillitysti ja tyylikkäästi. Enemmän säpinää oli Mong Kokissa, jossa kansa vaelteli ostoskaduilla ja istui iltapalalla täpötäysissä kansanpaikoissa. Niin mekin. Söimme oikeasti ensimmäistä kertaa ulkona, sillä ilta oli leppeä. Saimme eteemme tulikuumat hot pot padat ja totesimme, että näinkin voi viettää uutta vuotta.

 

pe 4.2.2011

päivä hongkongin saarella

Jussi oli heti aamusta jäniksen selässä. Hän herätti minut jo kahdeksalta aamiaiselle. Suunnitelmissamme oli tutustumisretki Hongkongiin. Olemme täällä kolmatta päivää eikä salmen toisella puolella oleva oikea Hongkong ole vielä tullut tutuksi. Se vika korjaantui pikaisesti. 

 

EKSOOTTINEN LAUTTAMATKA SALMEN YLI

EKSOOTTINEN LAUTTAMATKA SALMEN YLI

Pääsimme bussilla numero 7 suoraan Star Ferrylle. Laivamatka oli lyhyt ja tunnelmallinen. Se kesti kahdeksan minuuttia. Väliä liikennöivät vanhat alukset, jotka ovat kovasti kuvauksellisia.  Saaren huipulle Viktoria Peakille pääsee niin ikään vanhalla raitiovaunulla. Retki on erittäin suosittu. Jopa niin, että totesimme, ettemme asetu masentavan pitkän jonon hännille. 

 

KAKSIKERROSRAITIOVAUNUJA

KAKSIKERROSRAITIOVAUNUJA

Ajoimme sitä vastoin hurmaavalla kaksikerrosraitiovaunulla pitkin rantakatua ja kävelimme vanhan keskustan mäkisillä kujilla.  

 

LIUKUPORTAAT OLIVAT KÄTEVÄT

LIUKUPORTAAT OLIVAT KÄTEVÄT

Mielenkiintoinen erikoisuus oli lähes 800 metrin mittaiset liukuportaat, joilla oli hauska kulkea ylöspäin ja katsella kaupunkinäkymiä. 

 

SUITSUKKEIDEN TUOKSUA

SUITSUKKEIDEN TUOKSUA

Man Mo temppelissä suitsukkeet tuoksuivat päätä huimaavasti. Hollywood Roadilla oli runsaasti antiikkikauppoja, mutta kiinalaisen uuden vuoden vuoksi suurin osa oli kiinni.  

 

HONG KONGIN SAARELLA

HONG KONGIN SAARELLA

Ruokapaikkoja sen sijaan löytyi. Yllätimme itsemme istahtamalla kreikkalaiseen pikkuravintolaan, jonka lounaslista näytti hyvältä. Minä sain herkullista sienirisottoa ja Jussi mureaa lammasta punaviinin (!) kera. Jälkiruuaksi oli tarjolla jäätelöä ja suklaakakkua. Hotellille päästyämme päiväunet maittoivat.

 

ILTATUNNELMAA

ILTATUNNELMAA

Illalla uuden vuoden juhlat jatkuivat Suurella Ilotulituksella. Enpä ole ennen moista nähnyt. Väkeä oli liikkeellä niin paljon, ettemme koskaan päässeet satamaan asti. Lapset oli puettu kiiltävään silkkiin ja pikkuprinsessat istuivat tärkeinä isiensä hartioilla. Onneksi pääkadulta näkymä oli loistava. 

 

SÄKENÖIVÄ ILOTULITUS

SÄKENÖIVÄ ILOTULITUS

Taivaalla säteili ja paukkui. Näimme kukkia ja perhosia ja sydämiä ja kaninkorvia. Kun kahdenkymmenen minuutin kuluttua sanoin Jussille, että olipa komea esitys, tahti vain parani. Taivas oli yhtenä valomerenä ja ilma tuoksui savulle. Jussi tuumi, että kyllä kiinalaiset tämän homman osaavat. No, seuraavana aamuna näimme uutisista, että he samalla polttivat kokonaisen kerrostalon.

Lena ja Jussi, hongkongilaiset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.