to 5.5.2015
bussiretki Naumin luostariin

Aurinko pilkahteli aamulla, mutta ilma oli edelleenkin viileä. Teimme pienen kävelyretken lähipuistossa ennen retkelle lähtöä.

 

Bussimme seurasi kiemurtelevaa tietä järven eteläpuolelle noin 30 kilometrin päähän. Munkkiveljekset Naum ja Kliment kehittivät kyrilliset kirjaimet ja perustivat yliopiston jo vuonna 900. Molempien patsaat löytyvät hotellimme nurkalta Ohridista.

 

 

Naum on haudattu hänen nimeään kantavaan luostariin. ”Kun laskee päänsä hautakivelle, voi kuulla hänen kuiskailevan”, oppaamme tiesi. Minä laskin, mutta kuulin vain suhinaa.

 

Luostarin pihamaalla tepasteli koreita riikinkukkoja. Pari niistä innostui levittämään komean pyrstönsä. En tiennytkään, että valkoisia riikinkukkoja on olemassa. Nyt tiedän, kun näin kukkoherran pukeutuneena häämekkoon.

 

Naumin pienessä tunnelmallisessa kirkossa ei saanut ottaa kuvia. Niinpä ostin kolmella eurolla opaskirjasen, josta ylläoleva kuva on peräisin.

Söimme lounaan luostarihotellin ravintolassa. Saimme maistaa matkan ensimmäisen kalakeiton. Hyvä niin, olemmehan järven rannalla.

Muut saivat pääruuaksi hyvin haudutetun lihapadan.

Minä ja Erkki saimme jo tuttuun tapaan kanaleikkeen. 

Nyt olemme vapaalla huomisiltaan asti. Silloin syömme yhteisen läksiäisillallisen ennen seuraavan aamun lähtöä pääkaupunki Skopjeen. Vapaa-aika tuntuu ansaitulta, sillä meno on ollut vauhdikasta.

 

Vapaa-aika alkoi jo illalla.  Kävelimme Jussin kanssa rantaa pitkin niemenkärkeen, josta löytyi viehättävä pieni kirkko.

 

Palasimme yläkaupungin kautta hotellille.

 

Kaupunki on niin pieni, että täällä tapaa jatkuvasti tuttuja.  Niin nytkin.  Terttu ja Immo tupsahtivat vastaan.  Menimme porukalla läheiseen rantaravintolaan iltapalalle.

 

Täällä syöminen ja kokemusten vaihto on yksi päivän kohokohdista!

 

pe 6.5.2016
kiertomatkan ensimmäinen vapaapäivä

Ihanaa, vihdoinkin aurinkopäivä.  Ilo oli ennenaikaista, sillä järvellä puhalsi viileä tuuli.

 

Lähdimme huolettomasti aamukävelylle ilman takkeja.  Oli pakko palata hakemaan lisää vaatetusta.  Ostimme lähikaupasta evästä.  Vettä, viiniä ja hedelmiä.

 

Mansikat ovat täällä sekä edullisia että makeita.  Appelsiinit ovat meheviä.  Olemme ihastuneet Tikvesin alueen viineihin.  Nekin ovat edullisia.  Mikäpä täällä olisi ollessa, kun ilma vaan lämpenisi.  Immo suunnitteli aamiaisella, että täytyyhän täällä käydä uimassa.  Pelkkä ajatuskin palelsi.  Ohrid-järvi on yksi maailman neljästä vanhimmista.  Muut ovat Baikal, Tanganjika ja Titicaca.  Matkaillessa oppii aina jotain uutta, kunnes sen unohtaa..

 

Emme ehtineet pitkällekään rantakatua, kun läheisen ravintolan terassilta heilutettiin.  Sirpa ja Erkki olivat juuri ehtineet tilata lounasta.  Ehdimme sopivasti mukaan.

 

Jussi valitsi kevyen salaatin, minä risoton.  Tänään oli Sirpan vuoro syödä kanaa.  Erkki maisteli Ohrid-järven taimenta.

 

Me jatkoimme matkaa rantaa pitkin aina uimalaiturille asti.  Nuoriso on kylmäveristä.  Tai lämminveristä.  He pelasivat palloa ja kun se vierähti järveen, pojat sukelsivat perässä.

 

Saimme Immolta tekstiviestin, että hänkin on kunnostautunut uimisessa.  Saimme Tertulta kännykkäkuvan.

 

Paluumatkalla tummat pilvet kerääntyivät vuorten ylle.

 

Jussi kävi kaupassa täydentämässä virvokevarastoja.  Ei kulunut kuin hetki, kun Immo koputti oveen ja ilmoitti että heidän parvekebaarinsa on auki.

 

Aurinko ehti vetäytyä kulman taakse, joten nautimme virvokkeita ja ihailimme koruostoksia olohuoneen puolella.  Ryhmän yhteisen illallisen nautimme hotellimme naapuriravintolassa.