ma 11.7.2016

Oriveden opiston koleankylmä maalausviikko on muisto vaan.  Arki alkoi vauhdikkaasti.  Saavuimme lauantaina iltapäivällä mökille.

 

Siellä oli hyörinää, kun Miikan perhe oli majoittunut kesämaisemiin jo pari päivää aikaisemmin.  Illalla pihaan kaartoi Annan auto.  Pitkästä aikaa kaikki neljä serkusta olivat yhtä aikaa paikalla.

 

Laura oli leiponut kakkupohjan.  Koristelu onnistui sukkelaan poikien avustuksella.

 

 

Isot pojat toimivat grillimestareina.  Niin saimme hyvät eväät tämän kesän syntymäpäiväjuhlille.  Kesäjuhlat ovat aina mukavia.

 

 

Sunnuntain suunnitelmat muuttuivt lennossa.  Säätiedotus lupasi ohimenevää ukkossadetta.  Ja tiesi.  Nuoriso ehti Hämeenlinnan linnanpuistoon juuri sopivasti sadeaikaan.  Me tapasimme Tertun, Immon ja Kirstin kanssa Aulangontien kodissamme.  Soittelimme sieltä Miikalle, että tuo märän joukkueensa kuivattelemaan uuteen kotiimme Palokunnankadulle.

 

Ei kestänyt kuin hetken, kun lapset oli kuorittu sadevaatteista ja piknik-pöytä katettu.

 

 

Voihan sitä retkeillä sateen sattuessa sisälläkin.

Kun aurinko tuli esiin pilviverhon takaa, nuoriso suuntasi läheiseen leikkipuistoon ja sieltä takaisin mökille.

 

Me vanhat kävelimme jazz-alueelle ja nautimme musiikista ja kauniista illasta.  Tällainen linnajazz tänä vuonna.