la 16.7.2016

Tämä viikko on ollut niin vauhdikas, että pyörryttää.  Pakkasimme koko alkuviikon tavaroita ja kuljetimme niitä pikku hiljaa Aulangontieltä Scodillacilla ja peräkärryllä uuteen kotiimme Palokunnankadulle.  Isot muovilaatikot ovat käteviä pakata, mutta painavia ja hankalia kantaa kierreportaissa.  Saimme muuttoapua, kun kummipoikamme Ilari poikkesi mökillä ja auttoi paluumatkalla kantamaan laatikot peräkärryyn.

 

Muuttoryhmä Miika, Laura, Otso ja Visa sekä Immo ja Terttu tulivat intoa puhkuen paikalle torstaina ennen puolta päivää.  Intoa tarvittiinkin, sillä me olimme Jussin kanssa siinä vaiheessa jo ihan puhki.  Työnjako toimi hyvin, kun riskit miehet kantoivat painavat huonekalut, Terttu pakkaili viimeisiä ja minä ja Laura sekä poikaset tyhjensimme muuttotavaroita uudessa kodissa.  Minä olin vauhdissa, kun sain sanoa, missä kaappi seisoo.  Kaappeja seisoi ympäri kotia enemmänkin, ennen kuin viimeinen peräkärryllinen oli purettu.  Urakka oli melkoinen, mutta siitäkin selvittiin.

 

 

Leena ja Jussi kiittävät muuttaväkeä!  Lupaamme että emme enää ikinä muuta:)