ma 28.11.2016

Polskahdin ensimmäistä kertaa tällä matkalla aamu-uinnille.

Jussikin polskahti, vaikka väitti altaan vettä turhan raikkaaksi.

 

Hotellimme aamiainen oli runsas.  Sen voimin lähdimme tutkimaan, missä on lähin kauppa ja mitä muuta jännittävää näiltä kulmilta löytyy.

 

”Poiketaan katsomaan, mikä tämä paikka on”, Jussi kiinnostui yllättäen vegetariayhteisöstä.  Minäkin kiinnostuin, kun tilavasta hallista löytyi ravintolan lisäksi kirpputori ja luomutuotemyymälä.

 

Ostimme korillisen kookostuotteita ja vähän muutakin.  Minä löysin hienoja postikortteja, jotka maksoivat yhden bahtin kappale!

 

Emme jääneet syömään, sillä aamiainen oli vielä tuoreessa muistissa.  Lekottelimme keskipäivän tunnit altaalla ja lähdimme sen jälkeen tutkimusretkelle vanhaankaupunkiin.

 

 

Meidän lähinurkallamme oli hieno puisto.  Suunnittelin jo, että menemme sinne joku päivä piknikille.  Minä otan akvarellivärit matkaan ja Jussi lukemista.

 

Puistokävelyn jälkeen kiertelimme katsomassa lähitemppeleitä.  Kuvia kertyi sen verran paljon, että ne pääsevät omaan lukuun.

Illan pimettyä masut sanoivat jo mur.  Onneksi täällä löytyy ruokapaikkoja vähän joka kulmilta.  Osuimme todelliseen kansanpaikkaan, joka oli heti alkuillasta täpötäynnä.

 

 

Valitsimme listalta pad thait, Jussi kanaversion, minä mustekalan kera.  Annokset olivat valtavat, maistuvaiset ja todella edulliset.  Lasku oli 100 bahtia (= 2,5 euroa) yhteensä.  Oli muuten matkan ennätys!

 

ti 29.11.2016

Tänään oli erityisen hyvä päivä.  Opimme käyttämään paikallisliikennettä, Jussi pääsi vihdoinkin parturiin, söimme lounasta mukavassa sushipaikassa, kävimme noin kymmenessä temppelissä ja minä löysin ihastuttavan outlet-myymälän, jossa oli tarjolla toinen toistaan herkullisempia käsintehtyjä papereita.

 

 

 

 

 

Palasimme kaupunkikierrokselta kävellen hotellille.  Aamulla satoi ja päivä oli mukavan pilvinen.  Pitkä kierros vei kuitenkin voimat.  Jaksoimme illalla käydä vain altaalla uimassa ja sen jälkeen söimme punacurrya ja paistettua riisiä omassa ravintolassamme.  Onneksi meillä on erinomainen kokki ja edulliset hinnat.  Iso olut maksaa 70 bahtia (= noin kaksi euroa) ja ruoka-annokset keskimäärin 120 bahtia

 

ke 30.11.2016

Tänäänkin oli erityisen hyvä päivä.  Pääsin ensimmäistä kertaa maalaamaan.

Vietimme helteisen aamupäivän läheisessä City Parkissa suihkulähteiden katveessa.  Jussi luki puistonpenkillä Leena Lehtolaisen ”Surunpotkua” ja minä levittäydyin viereiselle penkille.  Kuljin ympäri puistikkoa tekemässä luonnoksia ja istahdin sitten maalaamaan.  Välillä piti vaihtaa penkkiä ettei aurinko porottanut vain toiseen olkapäähän.

Iltapäivällä meillä oli Ohjelmaa.  Kesämökkinaapurimme Mantu ja Antero viettävät vuodesta toiseen talvikuukausia  Chiang Maissa.  Nyt osuimme kerrankin samaan aikaan tänne.

 

Heidän majapaikkansa on Chiangmai Gaten tuntumassa.  Meiltä oli sinne kävelymatka kanavan vartta.  Matkamme varrelle osui temppelikauppa.  Kävimme kysymässä, löytyisikö sieltä lehtikultaa.  Aasiassa sillä kullataan buddhanpatsaita.  Minä käytän sitä maalauksissa pikku hippuina antamaan kimallusta.  Ostin 80 bahtilla neljä pakkausta.  Suomessa olisin saanut maksaa samasta määrästä kymmenkertaisen hinnan.

 

Tapaaminen oli ilo.  Kävimme katsastamassa isäntäväen tilavan huoneistonsa.  Se sijaitsi kuudennessa kerroksessa.  Näköala yli kaupungin oli hieno.  Varsinkin kun parvekkeelta voi ihailla auringonlaskua.

 

Istuimme lähiravintolassa syömässä ankkaa ja curryrapuja.  Ilta vierähti rattoisasti kokemuksia vaihdellessa.  Sain Mantulta pinon käyntikortteja suositeltavista nähtävyyksistä ja mikä tärkeintä – suositeltavista ruokapaikoista.  Täällähän ruoka on aina hyvää mutta jotkut ravintolat ovat aivan huippuhyviä ja edullisia.  Sellaisiin on ilo palata toistekin.