ti 3.1.2017

Pääsin pitkän tauon jälkeen taas öljyvärimaalauksen makuun.  Tuntui tosi hyvältä puuhailla värien ja siveltimien parissa työhuoneella. TAIKO taidekauppa verkossa sai minuun vauhtia.  Olen pitkään haikaillut mahdollisuutta esitellä omia töitä netin välityksellä.  Sehän on nykyaikaa.  Vaikka minulla on oma galleriasivusto, se on vain harvan tiedossa.  Valtakunnallinen mahdollisuus tuo näkyvyyttä ja kuulostaa hyvältä.

Muutenkin arkirytmi jäsentää mukavasti talviviikot.  Kesällä en kaipaa mitään virikkeitä.  Mökkielämä tuntuu aina vain mukavammalta. Kevättä kohti mennään, se on hyvä.  Jussi sai ikävän talviflunssan.  Hän pysyttelee nyt kotisohvalla ja juo inkivääriteetä.  Minä olen puuhastellut galleriahommissa.  Tänään on Kukan ryhmän avajaiset.  Lupasin hoidella tarjoilun.  Se on helppo homma, sillä budjettimme on pieni.  Aamulla Kaupunkiuutisten toimittaja kävi tekemässä haastattelun.  Juttu ilmestyy lauantain lehdessä.  Hyvin siis alkaa tämä galleriavuosi!

Tässä linkki avajaistunnelmiin: Kuvankaivajat aloittivat kevätkauden 2017.

 

ke 4.1.2017

Meillä on hiljaiseloa.  Uskaltauduimme sentään ulos pakkaseen kauppamatkalle.  Kävellen.  Ostimme kaalikeiton ainekset.  Tämä on nyt tätä aikaa niin kuin useasti tammikuussa ennenkin.

 

Joulukoristeet ovat vielä paikoillaan.  Loppiaisena keräämme seimen, jouluvalot, puolukanvarpukranssin ja joulukuusen pois.  Olemme saaneet joulukortteja nyt vielä joulun jälkeenkin, sillä kaikki ystävät eivät ole tienneet uutta osoitettamme.  Onneksi posti tietää.

 

su 8.1.2017

Minulla on ollut puuhakas viikonloppu.  Paukkupakkasilla nökötimme Jussin kanssa kotisohvalla ja katselimme tv-elokuvia.  Miika asensi meille joululomalla palikan, jonka avulla saamme mm. YLE Areenan tarjonnan näkymään televisiosta.  Mikä ihana aarreaitta.  En ole juurikaan katsellut elokuvia tietokoneen ruudulta – se toi työelämän mieleen – mutta iso tv on toista.

 

Uskaltauduin toki työhuoneelle maalaamaan.  Matka kun on mukavan lyhyt.  Tosin pakkasilla kellarikerroksen työhuoneeni oli sen verran kylmä, ettei siellä viihtynyt kerralla pitkään.

 

Perjantaina meillä paperihuonelaisilla oli uusi elämys, kun Petra opetti meille kirjansidonnan jaloa taitoa.  Olen kokeillut japanilaista sidontaa aikaisemmin, mutta nyt meillä oli käytössä ammattivälineet ja kunnianhimoinen tavoite.  Päivä ei riittänyt, jatkamme tänään.

 

Siskon perhe lupaili ajella eilen tänne Hämeenlinnaan, mutta lumipyry sai heidät toisiin ajatuksiin.  Hyvä olikin, sillä kaupunki pöllysi kevyttä lunta.  Minä vietin päivän grafiikanpajalla.  Päivystin, vaikka arvelin etteivät ihmiset liiku muuta kuin kauppaan sillä kelillä.  Kävijöitä oli kuitenkin mukavasti ja minulla rattoisa päivä.  Vedostin päivystyksen lomassa grafiikkaa.  Toin Chiang Maista ihania käsintehtyjä papereita ja pääsin nyt kokeilemaan niitä.  Grafiikkakortit ovat paras myyntiartikkeli.  Nyt on hyvä hetki askarella niitä kevätmyyntiin.

Edistyin kirjansidontakurssilla niin vikkelään, että päivällä jäi hetki luppoaikaa.

 

Käytin sen hankkimalla linnanpuistossa punaiset posket.  Houkuttelin Jussinkin lenkille.  Sen jälkeen liimaukset olivat kuivuneet sopivasti viimeistelyä varten.  Nyt kirjaseni on painon alla odottelemassa käyttöön ottoa.  Siitä tuli niin hieno, että pitää tarkkaan miettiä mihin sen käyttää.  Tai tiedänkin, siihen tulee lista uusista grafiikan vedosmerkinnöistä.  Niiden kanssa pitää olla tarkka.  Järkevintä homma olisi hoitaa tietokoneella, mutta tässä kohtaa käsin merkitseminen tuntuu oikeammalta.

 

Kotona minua odotti herkullinen tuoksu, kun Jussi valmisteli meille herkkuillallista.  Tuoreet tonnikalapihvit olivat tarjouksessa.  Olemme syöneet niitä viimeksi lähes vuosi sitten Madeiralla.  Kyllä kelpasi ja sauna sen päälle.  Huomenna alkaa taas arki.  Siksi juhlahetket ovat kullanarvoisia.