Intro: Kirjoittelin blogia jo vuonna 2006, jolloin vierailimme ensimmäistä kertaa Tiomanilla.  Nyt keväällä 2017 suunnittelimme uutta matkaa sinne, mutta päädyimme kiertelemään Malesian itärannikon hiekkarantoja.  Tässä kuitenkin tunnelmakuvia paratiisisaareltamme.

 

Meillä oli oikeasti aika hulppea matkareitti sillä matkalla.  ”Neljä aurinkoista viikkoa huhtikuussa Kuala Lumpurissa, Angkor Watissa, Borneolla, Singaporessa sekä Tiomanin saarella maistuivat kesälle ja lomalle.”   Teksti on niin kuin sen kirjoitin nettikahviloissa ihan ilman skandeja.  Kokonainen matkakertomus löytyy vanhoilta nettisivultani.  Jos joku haluaa lukea koko jutun, se löytyy täältä
Malesia:  KL, Borneo ja Tioman 

Tässä päivitettynä ensimmäinen (ja ainoa)  Tiomanin seikkailumme:

Tiomanilla surkeat nettiyhteydet

21.4.2006
Tervehdys Etelakiinanmerelta Malesian itarannikolta. Nyt olemme loytaneet paratiisisaaremme! Taalla on kaikkea sita mita pitaakin: turkoosinsininen kirkas merenlahti, valkoista hiekkaa, palmuja, rantamokki merinakoalalla, virvokkeita. Kissa-aiti asustelee poikasen kanssa verannallamme, poika majoittui heti Jussin sandaaliin. Vessassa asuu sammakko, ystavallismielinen. Purossa mokkien takana uiskentelee jattilaisvaraaneja.

Majailemme taalla viisi paivaa, paluu Kuala Lumpuriin vasta ensi keskiviikkona.

rantaterveisin Lena ja Jusi, joilla ei ole enaa kiire minnekaan! Taalla nettiyhteydet ovat tosi surkeita, hidas modeemiyhteys ja korkeat hinnat. Voikaa hyvin, niin mekin.

Onnellisia paivia Tiomanin paratiisisaarella

Singaporesta palasimme bussilla Johoriin ja sielta toisella bussilla Malesian itarannikolle Mersingiin. Vaati melkoista uskoa aurinkolomaan, kun lahdimme kaatosateessa satamasta pikaveneella kohti 50 kilometrin paassa sijaitsevaa Tiomanin saarta. Olimme muuten samoissa maisemissa kuin muutaman vuoden takaiset television Robinson-kilpailijat.

 

Uskomme palkittiin, silla viiden saaripaivan aikana saimme aurinkoa joka ikinen paiva. Kaksi kertaa trooppinen hirmumyrsky pyyhalsi saaren yli niin etta pieni rantamokkimme nitisi, palmut taipuivat kaksinkerroin, salamoi ja taivas jytisi. Vetta tuli kuin saavista. Tama kaikki yoaikaan, aamulla maisema oli taas seesteinen.

 

Haluatte varmaan kuulla paivaohjelmamme saarella. Se oli suunnilleen samanlainen joka paiva: aamu-uinti (mokistamme paasi pulahtamaan suoraan merenlahteen), malee-aamiainen, johon kuului kahvia, teeta, nuudelikeitot, hedelmia, banaanikakkua. Aamupaivalla auringonottoa ja uintia. Kevytlounas: mee goreng (paistettuja nuudeleita) tai nasi goreng (paistettua riisia), hedelmia, lisaa banaanikakkua. Iltapaivalla auringonottoa, uintia, snorklausta, lukemista puun alla tai riippumatossa. Kylmat oluet rannalla auringonlaskua katsellen. Illallinen pimean tultua: tuoretta kalaa, rapuja ja mustekalaa grillattuna. Nukkumaan.

Nainkin voi elaa – ainakin viikon. Ei sanomalehtia, ei televisiota, ei (toimivaa) nettiyhteytta, ei teita, ei autoja, ei koiria – mutta kissoja riitti joka mokin verannalle.

 

Snorklausretki korallisaarelle

Asuimme Tiomanin pohjoisrannalla Salangin kylassa. Sielta oli lyhyt matka Tulain korallisaarelle, jonne jarjestettiin pakettiretkia. Vietimme ihastuttavan paivan snorklaten, uiden ja varaaneja katsellen.

 

Nama lohikaarmeet ovat vain ”vahan vaarallisia”, syovat kasviksia ja kalaa. Rantamokkimme takana virtasi puro, jossa varaanit lipuivat hiljakseen ohjaten hannallaan kulkua. Korallisaarella naimme niita ensimmaista kertaa rantahiekalla. Olimme juuri levittaneet sarongimme ja asettuneet lepailemaan, kun yksi retkelaisista hihkaisi: iguaani takananne. Pomppasimme vietereina pystyyn, kun tama otus tepasteli maaratietoisesti repullemme evasananaksen tuoksun houkuttelemana. Sen jalkeen emme lepailleet.

 

Naimme hienoja koralleja eri puolilla saaren poukamissa. Jopa varikkaita. Oli upea uida keskella pinkin- ja violetinpunaista korallimetsaa varikkaiden kalojen kanssa. Jussi onnistui nakemaan omalla rannallamme merikilpikonnan uimassa. Han hehkutti pitkaan, etta on kahdenlaisia ihmisia, toiset ovat nahneet merikilpikonnan, toiset eivat. Mina muistutin, etta on myos kahdenlaisia ihmisia, toisia on purrut iilimato, toisia ei.

saariterveisin Lena ja Jusi
nyt jo takaisin Kuala Lumpurissa – saavuimme tiistain ja keskiviikon valisena yona tuttuun hotelli Novaan. Vaihdoimme tanaan ylelliseen Radius International hotelliin, jossa on uima-allas. Maksamme kokonaista 201 ringgitia yolta eli 50 euroa. Tama on loppuhuipennus, silla lomapaivat ovat vahissa..

Tiomanilta takaisin Kuala Lumpuriin

Lahto saarelta viime tiistaina oli haikea. Matkasimme nyt ferrylla, joka poikkesi useimmissa saaren laitureista. Tulo pikaveneella kesti tunnin, nyt aikaa kului suloisessa auringonpaisteessa takakannella kaksi ja puoli tuntia. Vieressamme istui kaksi nuorta harrasta muslimipoikaa. He lukivat koko merimatkan koraania ja opettelivat puoliaaneen sakeita. Jussi oli aivan varma, etta heilla on repuissaan pommi. Tassa ollaan kuitenkin edelleen hengissa, pojat jatkoivat reppuineen matkaa omille teilleen. Niin mekin, silla Mersingista oli taas kerran tuttu kuuden tunnin bussimatka KL:aan. Matkaa oli yli 300 kilometria, hinta edullinen 23 ringgitia eli viisi euroa. Matkustaminen on halpaa, mutta aikaa siihen kuluu. Kello oli lahes kaksitoista yolla, kun karautimme taksilla hotelli Novan pihaan.

Emme malttaneet tietenkaan menna heti nukkumaan, vaan katselimme kotikadun yoelamaa hetkisen. Ympyra sulkeutui, reissu on nyt loppusuoralla.