pe-la 9-10.2.2018

Toinen viikonloppu kuvataiteen aineopintojen parissa vierähti ainakin minun osaltani mukavasti.  Nautin täysillä, kun sain askarrella kollaasien parissa.  ”Näyttää hyvin graafisilta, jatka samaan tapaan”, opettajamme Antti Oikarinen kiitteli kotitehtäviäni.  Se hiveli korvia, sillä en ole ollenkaan varma, että muut pitävät kollaaseja taiteen tekemisenä.  Mutta minähän jatkoin.

 

Sain perjantai-iltana valmiiksi triptyykkini.  Käytin pohjana vanhaa kaktustyötä (keskellä).  Liimasin paperikukat tukevalle akryyliväreillä maalaamalleni kovalevypohjalle ja vaihdoin kuihtuneet lehdykät tuoreisiin.  Tein sille kavereiksi reunimmaiset kaksi työtä.  Hopeinen ikkunalauta yhdistää ne kokonaisuudeksi.

Lauantai oli yhtä juhlaa, sillä meillä oli työskentelyaikaa koko pitkä päivä.  Taideluokassa on korkea pöytä, jonka ääreen oli hyvä levittäytyä.  Maalasin työhuoneella villille viidakolle vahvan punaisen pohjan akryyliväreillä.  Tavoitteena oli sommitella rehevä tummasävyinen viidakko, jonne siivilöityy valonsäteitä.  Kasvillisuuden keskellä näkyy käärmeitä ja salaperäisiä silmiä.

 

No, ei siitä kovin tummasävyinen tullut, mutta rehevä kuitenkin.  Opettaja piti sommittelua hyvänä, samoin värien käyttöä.

 

 

Loppupäivän herkistelin taas kukka-aiheiden parissa.  Mihin minä joudunkaan kaikkien näiden kukkien kanssa…

 

No on minulla tekeillä muutakin.  Työhuoneella on valmistumassa merenneitojen huviretki:)

Tämä oli kurssin viimeinen työviikonloppu.  Tapaamme kahden viikon kuluttua lauantaina katselun merkeissä.  Kysyin montako valmista työtä saa tuoda.  Opettaja ilmoitti, että ihan niin monta kuin haluaa.  Ei kuitenkaan 100 enempää.  Tuon kymmenen (tai vähän yli).  Helpotti kummasti.