ke 4.7.2018
viides maalauspäivä ja näyttelypäivä

• kevyt aamiainen sokerikakun kera
• matkan viimeiset akvarellimaalaukset
• lounaspizzalla
• näyttelytöiden jurytys
• ripustus ja illalla virallinen näyttely
• päivällisellä ilmakuivattua kinkkua ja hunajameloneja sekä lihapataa paahdettujen tomaattien kera

Yö oli kostean kuuma ja nukkuminen levotonta. Aamulla maisema oli kadonnut. Virkistävä sade sopisi hyvin. Mutta ei, päivä oli vähintäänkin yhtä kuuma kuin eilinenkin.

Minä herkistelin aamupäivällä maalaamalla pieniä akvarellikortteja.

 

Lounasaikaan saimme kasaan kuuden hengen pizzaseurueen. Tilasimme kaikki erilaiset annokset ja maistelimme niistä jokaista hyvällä halulla. Pienen siestan jälkeen Satu jurytti näyttelytyömme vauhdikkaasti.

 

Myös näyttelyn pysytys sujui mallikkaasti, kun niin pitkälle pääsimme.

 

Hiki tuli, mutta se kannatti sillä näyttelystä tuli sopusuhtainen ja tyylikäs.

 

 

 

Kutsuvieraat kiertelivät katsomassa kaupunkinsa näkymiä ja ottivat ahkerasti valokuvia.

 

Muutama maalaus meni ilokseni kaupaksi ystävähintaan.

 

Ilahduin, kun Sara halusi ostaa minulta yhden työn. Myös Sadun suomalainen ystävä tykästyi pieniin kukkasiini.

Viimeisen päivän illallinen kesti kauan. Satu joutui viihdyttämään omia vieraitaan ja hylkäsi meidät.  Me nautimme hyvällä halulla Saran ja Mauron herkkuja. Alkupalaksi saimme ilmakuivattua kinkkua (minä kalkkunaa) ja meheviä hunajameloneja. Pääruuaksi isäntäväki tarjoili lihapataa sekä makeita haudutettuja tomaatteja. Päivällisellä kului myös viiniä enemmän kuin yleensä. Näyttelytarjonnasta jäi nimittäin valkoviiniä ja pitihän se juoda. Kiitokset Sara ja Mauro hemmottelusta!

 

To 5.7.2018
matkapäivä

Kaikki olivat voipuneita. Ohjelmassa ei ollut aamiaisen jälkeen muuta kuin pakkaus, voileipävälipala sekä kuohuviinitarjoilu Vittorion baarissa.

 

Luovutimme hänelle juhlallisesti siellä maalaamani camparisooda-akvarellin. Hän lupasi laittaa sen baarin seinälle.

 

Täytyypä pyytää Sadulta kuva. Hän ja Sara saattoivat meidät iltapäivällä pikkubussille. Matka Rooman lentokentälle sujui tunnissa. Nyt ei ollut ruuhkia toisin kuin tullessamme.

Olimme kentällä yli neljä tuntia ennen Finnairin koneen lähtöä. Turhan aikaisin, mutta eipä ollut myöhästymisvaaraa.  Päivä oli pitkä, kun lopulta pääsimme sateentihkuiseen Helsinkiin ja sieltä yöbussilla kotiin.  Kello oli kolme aamuyöllä, kun pääsimme vihdoin  nukkumaan.  Aamulla heräsin puhelimen kilinään, kun sain iloisia syntymäpäiväonnitteluja.  Kiitokset kaikille – nauttikaa matkakuvistamme!

tarina jatkuu otsikolla akvarelleja italian taivaan alla