to 21.3.2019

Elämme todellakin kuin viimeistä päivää. Tai oikeammin toiseksi viimeistä päivää. Minua poltteli päästä käymään vielä paperikaupssa. Lähdimme heti aamiaisen jälkeen kävelemään. Reitti oli tuttu. Päivät ovat käyneet entistä kuumemmiksi. Oli pakko käydä juomassa virkistävät hedelmämehut (limeä ja papaijaa) ennen kuin pääsimme perille. Ostin käsintehtyjä akvarellipapereita kotiin viemiseksi asti. Tuk-tuk palautti meidät kätevästi hotellille ja altaalle.

Jussi kierteli iltapäivällä lähitorilla ja lähikujilla. Hänellä oli tuomisina tuoreita tom yam aineksia ja chilipalkoja. Minä maalasin sillä aikaa uusille papereilleni – kissoja. Mies löysi jännittävän oloisen iltaruokapaikan. Japanilaisessa katukeittiössä oli jono, kun menimme sinne auringonlaskun jälkeen. Ruokalistalla lähes kaikki annokset maksoivat 35b.

Valitsimme listalta misokeitot (vain 10b), annokset gyozoja, raputikkuja, paistettua makrillia sekä okonomiyakia. Lasku loistavasta illallisesta oli 190b eli noin viisi euroa. Kokemus oli muutenkin eksoottinen, sillä tällaisia annoksia emme olleet täällä ennen maistelleet.

Nyt on valinnan paikka, mitä haluamme huomenna viimeisenä Chiang Main päivänä tehdä. Lauantaina lennämme Bangkokiin ja sunnuntaina Finnairin koneella Suomeen. Lomapäivät ovat harvinaisen vähissä.

pe 22.3.2019

Tänään on matkamme viimeinen kunnon lomapäivä. Huomenna on matkapäivä ja ylihuomennakin on matkapäivä. Nuorisomme kirjoitti aikoinaan blogia otsikolla ”Kauas on pitkä matka”. Se on niin totta.

Mutta kaikki on ollut vaivan arvoista. Loma on ollut harvinaisen rento. Olen erityisen iloinen siitä, että olemme molemmat olleet terveitä. Se ei tässä iässä ole mitenkään itsestään selvyys. Jussin liikkuminen on ollut viime aikoina huonoa. Matkalla hän on selvästi piristynyt ja patikoinut muina miehinä helteessä pitkiäkin matkoja.

Olen kovasti luottavainen tulevaisuuden suhteen. Suunnittelimme jo, että palaamme tänne ensi talvena. Ja maltamme odottaa Finnairin tarjouksia. Tähän kevätaikaan nimittäin hinnat ovat pudonneet noin 100 euroa siitä, mitä me maksoimme.

Tämän päivän ohjelmassa on ollut pitkä kävelylenkki ensimmäisen viikon maisemiimme. Suunnistimme hyvin ja löysimme tutun ankkapaikan. Herkuttelimme siis lounasaikaan ankkanuudelikeitolla ja paistetulla ankalla riisin ja kasvisten kera.

Punaisen lava-auton nuori kuski eksyi paluumatkalla ja joutui luovuttamaan. Seuraava songtao toi meidät tottuneesti hotellille.

Siestan ja uinnin jälkeen minä maalasin matkan viimeiset akvarellit. Jussi lähti vaihtamaan vielä rahaa, jotta viimeisinä iltoina ei tarvitse pihistellä. Arvostin sitä. Olemme mielestämme eläneet säästäväisesti, mutta raha on hupenevaista. Illan ohjelmassa on vihonviimeinen hieronta ja juhlaillallinen. Ajattelimme nauttia sen läheisessä japanilaisessa ravintolassa.

Ehdimme aamulla pakata, sillä Bangkokin lento lähtee vasta 14:15. Matkan viimeisen yön vietämme lentokenttähotellissa lähellä Suvarnabhumia.

Paluumatka Bangkokiin sujui mukavasti ensijärkytyksen jälkeen. Kysyimme respan tytöltä, löytyykö häneltä matkalaukkuvaakaa. Tyttö kaivoi jostain antiikkisen vaa’an ja punnitsi Jussin ison matkalaukun. Se painoi hänen mielestään lähes 30 kiloa. Bangkok Airwaysin painoraja oli 20 kiloa. Kauhistuimme, ei voi olla totta. Suunnittelimme, että pakkaamme kaikki painavat jutut ennestään täpötäysiin reppuihin ja lisäksi käsikassiin. Onneksi lentoasemalta löytyi luotettava vaaka. Laukku painoi 17,9 kiloa. Henkäisimme helpotuksesta.

Suvarnabhumin kentällä marssimme short distance taksijonoon ja pääsimme alle puolessa tunnissa Sananwan Palace lentokenttähotelliin.

Olimme tyytyväisiä, että ehdimme perillä vielä valoisan aikana. Pulahdimme matkasta hikisinä ylellisen isoon ja lämpimään altaaseen.

Istuimme auringonlaskun aikaan allasravintolassa ja nautimme kylmän oluen ja matkan viimeiset thairuuat. Valitsimme illalliseksi pelkästään herkkuja: tom yam keitto oli tulisen maukas, samoin papaijasalaatti. Jussi löysi listalta fish and chips annoksen. Hän halusi kaiken riisin ja nuudelinsyönnin jälkeen ranskanperunoita. Tuore kalafile oli paistettu rapeaksi, joten sekin oli hyvä valinta.

ma 25.3.2019

Huh vaan, kotona ollaan. Saavuimme eilen illalla umpiväsyneinä varhaisen herätyksen, pitkän lennon ja bussimatkan jälkeen Hämeenlinnaan. Kannoimme laukut parvekkeelle tuulettumaan, laitoimme saunan kuumaksi ja pesimme matkan pölyt pois. Yöuni oli pitkä ja tarpeeseen. Nyt totuttelemme taas arkeen. Matkasta jäi hyvät muistot. Mikä parasta, kevät oli edistynyt matkamme aikana lupaavasti. Liukkaat kelit ovat ohi.