
su 5.5.2019
Nyt kun pääsiäinen ja vappu ja Ulpun yksivuotisjuhlat ovat takana, elämme taas arkea. Tai melkein, tänään on Lauran syntymäpäivä.

5.5. on helppo muistaa. Lauloimme puhelimen välityksellä Paljon onnea vaan Laura. Takatalvi yllätti. Hämeenlinnassa oli hyytävän kylmää toukokuun ensimmäisellä viikolla. Säätiedotus lupaa onneksi jatkossa reippaasti yli kymmenen asteen lämpötiloja.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa Usko siskoa -palstalla oli kysymys nimimerkillä Marjaleena. Se olisi voinut olla minun kirjoittamani. Ei kuitenkaan ollut.

Siinä kaimani pohti nimen kirjoitusasua, viivalla vai ilman ja miten virallinen muutos onnistuu. Vastaus oli että täyttämällä netissä olevan lomakkeen ja maksamalla 45 euroa se onnistuu. Minä taidan jatkossakin sukkuloida virallisen ja epävirallisen kirjoitusasun kanssa.
Päivä oli touhukas. Samu on ollut viikon kuumeessa, mutta tänään jo selvästi pirteämpi. Lähdimme porukalla mökille, vaikka päivä oli kylmä ja sateenuhka ilmassa. Suunnittelimme, että poika makoilee takan äärellä sohvalla. Ei se niin mennyt.

Samu ja Miska touhusivat posket punaisina pihalla sillä aikaa kun me jatkoimme mökin siivousurakkaa. Illalla pojalla oli vähän lämpöä ja Anna huolissaan, joutuuko hän olemaan heti ensimmäisenä työpäivänä poissa. Kiltti-Jussi tarjoutui taas kerran auttamaan. Hän lähti Annan ja poikien kanssa Helsinkiin. Toivomme, että Samu pääsee jo tiistaina eskariin ja Jussi kotiin.
ma 6.5.2019

HPK:n mestaruus villitsi hämeenlinnalaiset. Näin oli, vaikka emme juhlahumussa olleetkaan.

Minä reippailin aamuyhdeksältä tasapainoklinikalle. Olin sopinut tutustumiskäynnin, josko rupeamme Jussin kanssa kuntoilemaan. Paikka vaikutti sympaattiselta. Ei kidutushuoneelta. Menemme viikon kuluttua yhdessä tapaamaan fysioterapeuttia.

Tänään rupesi kotipihallakin tapahtumaan. Nosturiauto toi rakennustelineet. Se on nyt menoa. Kadun puolella telineet ovat vain parvekkeiden kohdalla. Meidän ikkunamme ovat toistaiseksi paljaat.

Linnan marttojen tämän kevään viimeinen lukupiiri kokoontui illalla Karjalatalolla. Aiheena oli vapaavalintainen Joni Skiftesvikin kirja. Ehdin lukea kaksi viimeisintä Finlandia Cityn ja Valkoinen Toyota vei vaimoni. Pidin molemmista, mutta erityisesti koskettavasta jälkimmäisestä. Niin piti moni muukin. Suosittelen. Valitsimme kesälukemiseksi minun ehdotuksestani Mia Kankimäen uusimman kirjan Naiset joita ajattelen öisin. Luin sen Thaimaan matkallamme e-kirjana ja nautin. Suosittelen.
ke 8.5.2019
Tänään Paperihuoneella tapahtui. Meillä oli siivousurakka. Huhkimme aamukymmenestä iltapäivään asti. Nyt on puhdasta, kaapit siivottu ja ongelmajätteet viety kaatopaikalle. Olemme saaneet pariksi kuukaudeksi galleriatyöntekijä Laurin apujoukoiksi. Annoimme hänelle irtopisteitä, kun nuori mies tuli myös siivousapuun. Tulevaisuus näyttää taas valoisalta.

Paitsi Annan perheellä. Vastoinkäymisiä riittää. Tytär ehti olla kaksi päivää töissä. Hän soitti aamulla ja kuulin heti äänestä, että kaikki ei ole hyvin. Samu on tervehtynyt, mutta nyt Miska on vuorostaan kuumeessa. Lupasin rientää illalla apuun. Anna pääsee huomenna töihin, mutta perjantaina minulla on ohjelmaa. ”Kaikki apu on kotiin päin”, tyttö sanoi.
Myöhästyneet onnittelut myös Järvenpäästä Lauralle! Meilläkin täällä oli oikea pikkuisten buumi eilen, mutta Ani 1 v joutui jäämään kevätflunssan vuoksi kotiin. Sentään isoäitinsä Riitta tuli mukaan iltapäivän ”mummikaffeille”, Aamos 1v oli, Otso ja Touko 6v myös. Mutta Touko tässä vielä tänäänkin toipilaana, kun Saana meni myös ensimmäistä päivää uuteen työpaikkaansa Hyrylään! Onnea ja intoa heille ekaan päivään! Sehän kuulostaa ihan samalta kuin koulun alkaminen…. elämän koulua sekin 😉
Touko, Immo ja Terttu
TykkääLiked by 1 henkilö