
Kynäilijöiden kevään 2019 viimeinen kirjoitustehtävä oli kutkuttava. Aiheena muodonmuutos antoi taas kerran mielikuvitukselle sijaa. Valitsin otsikoksi kolmas silmä ihan vain Chiang Maissa kuvaamieni graffitien innoittamana.
KOLMAS SILMÄ
-Tiedätkö mikä on viimeisin hitti? Kaikki aikaansa seuraavat hankkivat nyt kolmannen silmän. Katseesta tulee kristallinkirkas. Parasta kaikesta, näet toisten ajatukset. Eikö olekin mahtavaa!
Mitä, en kai minä halua nähdä, mitä muut minusta ajattelevat. Olen pullea, vähemmän muodikas ja tukkakin hapsottaa. Ei ikinä, en halua. Tai jos kuitenkin. Olisihan se aikamoinen kokemus nyt kun ultradigitaalitekniikka mahdollistaa mitä vain. Mitäpä jos käyn kampaajalla, ostan korsetin ja hankin liehuvahelmaisen hamosen. Tai jos rupean oikein hurjaksi, käyn hankkimassa kasvojenkohotuksen, pystyrinnat ja lohikäärmetatuoinnin.

Yhtäkkiä näin silmiä kaikkialla. Villeimmät hankkivat lemmikkieläimillekin lisäsilmät. Mitähän ne näkivät? Kolmeulotteisia makkaroita varmaan.
-Leenasta on tullut huikentelevainen. Ei uskoisi, ennen niin järkevänoloinen ihminen. Mitähän se kuvittelee itsestään? Katsokaa nyt, se koreilee tyttömäisissä kesämekoissa, vaikka ikää on ties kuinka paljon. Korkokengät se on laittanut jalkaan ja hoikistunutkin se on. Onkohan sillä vakava sairaus vai ehkä romanssi?
Tätä en olisi halunnut nähdä ja kuulla. Voisikohan silmästä päästä eroon? Mitäpä jos laitan silmälapun. En ihan vielä. Haluan nähdä, mitä rakas mieheni minusta ajattelee.
-Tulisipa Leena viereen, saisin puristaa oikein kunnolla. Mitä vielä, siellä se naputtaa tietokonetta, vaikka minä istun täällä television äärellä yksikseni.

Laittaisi edes äitienpäiväksi ostamani läpinäkyvän yöpaidan päälleen. Mutta ei, sillä on taas se lököttävä oloasu. Rinnatkin ovat piilossa. Voisi se edes tuoda oluen ja tukevan kinkkuleivän. Mutta ei, itse pitää hakea. Ei ole vaimosta mitään iloa. Kalliiksikin se tulee. Osti uuden mekonkin, vaikka kaapissa on entisiä. Entäs se nuorennusleikkaus. Humpuukia sanon minä. Elä nyt tuollaisen kanssa.
Tätäkään en halunnut nähdä ja kuulla. Silmästä on päästävä eroon. Elän mieluummin suloisessa harhassa. Siinä uskossa, että minusta pidetään ja ulkonäkö on sivuseikka. Kuka pahus on keksinyt tämän tyhmän silmäjutun. Joku insinööri tietenkin. Ei kuitenkaan Jussi, eihän. Ja minä menin vielä hankkimaan tämän kauhistuksen. Tyhmä tyhmä minä.
