su 15.12.2019

Joka päivä sataa silkkaa vettä tai vaihteeksi vähän räntää. Ei kiva. Päivät ovat pimeitä illoista puhumattakaan. Sytyttelen kynttilöitä ja nautin niiden tunnelmasta. Osallistuin tänään kirjoittajayhdistys Vana66:n kirjoittajapajaan, jonka teema oli Menneisyydessä läsnä. Päivän ohjelma oli kiinnostava:

10:25 kokoontuminen museo Militarian kolmannessa kerroksessa
10:30-11:45 kirjoitetaan: esineiden muistista, nollapisteestä, siitä, mitä ulkopuolelle jää
12:00-12:45 tutustuminen Vankilamuseoon / opastettu kierros
12:45-13:15 lounasaikaa Linnan kahvilassa
13:15- 14:00 kirjoitetaan vielä vähän

Opettaja Kirsi Leskisen lisäksi meitä kirjoittajia oli kuusi. Vaikka en tuntenut ennestään ketään, koin saman sykähdyttävän tunteen kuin marttojen kanssa, olimme samalla aaltopituudella. Ehdimme tehdä kaksi harjoitustehtävää ennen Vankilamuseon kierrosta.

Kirjoituspaja loppui turhan nopeasti, sillä ehdimme tehdä kahvikupposten äärellä vain yhden harjoitustehtävän. Se perustui kuviin. Ne ovat aina hienoja inspiraation lähteitä. Minulle sattui Rene Magritten elämänviiva. Kirjoitin, että minun elämänviivani ei todellakaan ole vaakasuora, vaan siihen on mahtunut nousuja ja laskuja enemmän kuin vähemmän.

ti 17.12.2019

Valkeasta joulusta ei ole toivoakaan tänä vuonna. Pimeää ja märkää riittää. Jouluvalot ilahduttavat.

Kävelin eilen kuntosalin jälkeen halki valaistun Hämeenlinnan. Tori oli satumaisen kaunis vaikka lunta ei ollutkaan. Kävimme taiteilijasisko Ilman kanssa parantamassa hetken maailmaa viinilasillisten äärellä. Se kirkasti kummasti mielialaa.

Tänään ajattelin tehdä kirpputorikierroksen. Olen harrastanut sitä pitkään, sillä mielestäni kierrätetyt joululahjat ovat arvokkaita ja ympäristöystävällisiä. Olen ostanut nuorisolle täsmäkirjoja ja kotiin kauniita ja ah ei ollenkaan tarpeellisia astioita.

Tein kolmen tunnin kierroksen. Kantolan Kammarista, Portobellosta ja Nasta Mestasta löytyi kaikenlaista mukavaa. Ne pääsevät joulupaketteihin, joten kuvaa ei ole luvassa. Joulunaikaan pitää olla salaisuuksia.

Juttelin eilen Joulupukin kanssa puhelimessa. Kerroin, että meille on tulossa kaksi kilttiä pikkupoikaa, jotka odottavat malttamattomina pukkia. Hän lupasi tulla aattona ajoissa.

ke 18.12.2019

Säätiedotus lupasi lumimyräkkää. Sellaisen myös saimme. Minä kahlasin sohjossa ja vedin hupun silmille, kun yritin väistellä pahimpia märkiä rättejä.

Kuvataidekoulu muuttaa pois Verkatehtaalta ARXin tiloista. Kävimme graafikkosisko Paulan kanssa pelastamassa litografiakiviä ja painovärejä. Suuri litoprässi oli jo viety. Toivottavasti saamme sen taas joku kaunis päivä käyttöön.

Kotiin palattuani maisema näytti aivan uudelta ja puhtoiselta.

pe 20.12.2019

Leena-mummin lahjapakkaamo käynnistyi eilen illalla. Jussi reippaili Goodmanin Alkossa hakemassa meille vähän illan virkistystä.

Radiosta kuului joululauluja ja tunnelma oli kohdallaan. Alan pikku hiljaa uskoa, että joulu on lähellä, vaikka ulos katsoessa sitä ei uskokaan. Vähät lumet sulivat ja tänään satoi silkkaa vettä. Kaupungin kadut ovat märät ja sulat. Mutta heti kun uskaltautui pikkukaduille, ne olivat järkyttävän liukkaat.

Kävin viimeistelemässä ja kiinnittämässä kiilakehyspohjille pajalla syksyn aikana tehdyt freskot. Sain valmiiksi kolme kelvollista maalausta tammikuun ryhmänäyttelyyn Lammin kirjastoon. Heti kun tulee vähänkin valoisa päivä, käyn ottamassa niistä kuvat.