ma 6.6.2022

Uusi koti on nyt totta. Eilinen muuttopäivä oli raskas, vaikka apujoukkoja oli runsaasti. Anna päivysti Palokunnankadulla, Lii ja minä otimme muuttokuormia vastaan Vuorikadulla.

Miika, Semi ja Piela toivat pakettiautolla huonekalut ja pakkauslaatikot. Iltapäiväsade haittasi hetken. Olimme tyytyväisiä, ettei tarvinnut lastata tavaroita peräkärryyn.

Kaizu kytki elektroniset laitteet ja kokosi lokerikkoja.

Työnjako toimi saumattomasti, mutta urakka oli niin mittava, että kaikki tavarat olivat vasta illalla perillä.

Kun pizzalaatikot saapuivat, vedimme hetken henkeä. Olin illalla porukan lähdettyä helpottunut ja kauhuissani. Tavarat ovat perillä, mutta osa hyllyistä on kiinnitystä vailla, joten en voi vielä täyttää niitä. Se tarkoittaa, että elän seuraavat viikot kaaoksen keskellä.

Raivasin sohvalle kolon, kääriydyin huopaan ja katselin televisiosta balettikilpailua, kunnes väsymys iski. Nyt olen testannut moottorisängyn ja hyväksi havainnut. Uusi puuhapäivä on alkamassa.

Nousin todella varhain ja riensin Palokunnankadulle siivoamaan. Se oli melkein ilo, sillä pääsin riehumaan vapaasti imurin ja luutun kanssa mukavan tyhjissä huoneisa.

Jätin kiinteistövälittäjän neuvosta matot, verhot ja taulut paikoilleen, sillä ne tekevät näytöistä kodikkaat.

Kaappeihin jäi vielä varastoon ja mökille menevää tavaraa. Kellarivarastoon en ole uskaltanut kurkistaa.

Ehdin huolestua hetken, kun muistin, että meillä on kylmäkellari, jonne Jussi on piilottanut silloin tällöin viinipulloja. Avain oli hukassa. Kokeilin romuvarastosta löytyneitä pikkuavaimia, joista onneksi yksi sopi. Kaivattua viinikätköä ei löytynyt.