kolmen tarotkortin tarina

TARINA KORTEISTA HÄIRINTÄ, LANTTIEN KUNINGATAR JA LANTTIEN ÄSSÄ

Kynäilijöiden vuoden 2023 ensimmäinen kirjoitustehtävä liittyy tarotiin. Nostimme jokainen syksyn viimeisellä tapaamisella kolme korttia. Laitoin poissaolijoille viestin:

”Kirjoittakaa kolmen kortin kuvien inspiroimina tarina. Voitte valita kuvia netistä. Kortteja ei tarvitse tulkita, vaan käyttäkää niitä virikkeinä. Kertokaa kirjoituksissa, mitkä kortit pääsivät mukaan.

Huomasin oitis, että nostamistani korteista syntyy spontaanisti minun tarinani.

MIEKKOJEN KAHDKSIKKO – HÄIRINTÄ

Ambulanssin läpitunkeva ujellus tunkeutuu unen läpi. Olen hiestä märkä. Olenko sairas, kuumeessa? Päätä särkee ja vilunväristykset saavat olon tuntumaan surkealta. Hamuilen vieressä nukkuvaa Jussia. Hän voisi tuoda lasillisen vettä.

Käteni tavoittaa vain tyhjää. Säpsähdän, kun puhelin pirahtaa. Katson kelloa. Se on puoli kolme aamuyöllä. Kurkkua kuristaa. Pitäisikö minun muistaa jotain? Näinkö vain painajaisunta?

”Rouva, miehenne on nyt leikattu ja hän on teho-osastolla tarkkailtavana. Enää ei ole välitöntä hengenvaaraa”, lääkäri kertoo rauhallisesti puhelimessa.

Purskahdan helpotuksesta itkuun ja muistan. Jussi oli saanut aivoverenvuodon ja kiidätetty ambulanssilla Tampereelle. Olin valvonut, mutta nukahtanut viimein aamuyön tunteina. Miten arkemme jatkuisi sairauden varjossa?

En siinä vaiheessa osannut aavistaa, että elämästä oli tulossa painajainen.

LANTTIEN KUNINGATAR

Kuningatar on taivaltanut pitkän raskaan matkan läpi autiomaan. Hän on päässyt vihreälle keitaalle ja katselee levollisesti taakseen jäänyttä vaikeaa taivalta.

Jussi ei koskaan kotiutunut sairaalasta. Olimme molemmat aluksi toiveikkaita, mutta aivoinfarktin, sairaalabakteerin ja koronan jälkeen mies sai ympärivuorokautisen hoivakotipaikan. Olen vasta jälkeen päin ymmärtänyt, että se oli meille molemmille onnen kantamoinen, sillä kotihoito olisi tullut liian raskaaksi.

Surin vuoden ja tunsin huonoa omaatuntoa, kun sain olla vapaana. Jussi laitostui nopeasti ja menetti ajantajun. Hän tunnistaa minut edelleen ja nauttii tuomistani herkuista, mutta ei juurikaan puhele eikä pysty ymmärtämään elämässä tapahtuneita muutoksia. Olen ensimmäistä kertaa yksin vastuussa hyvin- tai pahoinvoinnistani.

LANTTIEN ÄSSÄ

Jos kyyneleet helmiä ois, mua rikkaaksi mainita vois. Suljen radion. Itkut on itketty, nyt on aika katsoa eteenpäin.

Lanttien ässä edustaa valmiutta ulkonaisesti ja sisäisesti rikkaaseen elämään. Itseluottamus on menestyksen perusta. Avoin mieli rikastuttaa elämää, opaskirja valistaa

Elämä on parasta itse tehtynä. Näin martat kehoittivat joitain vuosia sitten tunnuslauseessaan. Se on niin totta. Voin surra loppuikäni vastoinkäymisiä tai voin nauttia jäljellä olevista vuosista.

Käyn pari-kolme kertaa viikossa katsomassa Jussia. Pienikin hymynpilke valaisee päivän. Harrastan kulttuuria, käyn kuntosalilla ja vesijumpassa, lenkkeilen, luen, kirjoitan ja maalaan, tapaan ystäviä, matkustan. Lapset ovat tukena ja lastenlapset täynnä elämäniloa, kun he käyvät luonani.

Ripustin Galleria Paperihuoneelle näyttelyn otsikolla Neitoperhoja. Tavoitteena oli tuoda puhdasta esteettistä iloa vaikeiden aikojen keskelle. Hämeenlinnan pääkirjaston näyttely Puuteripölyä jatkaa samaa teemaa.

Olen ottanut käyttöön kerran jo hylkäämäni moton Nenä kohti uusia seikkailuja. Mihin vielä ehdinkään?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.