la 20.5.2023

KUKKARUNSAUTTA GOODMANIN KULMALLA

Päiväni on kirkastunut. Olin eilen epätoivoinen, kun yritin saada S-pankin korttia toimimaan. OP pankin luottokortilla oli outoja tilitapahtumia. Soitin maanantaina pankkiin ja he sulkivat kortin välittömästi. Uusi kortti oli luvassa viikon kuluttua. En huolestunut, vaan siirsin tililtä rahaa S-pankkiin. Olin käyttänyt korttia vain bonuksiin. ”Väärä pin”, automaatti ilmoitti, kun yritin nostaa käteistä. Tarkistin koodin ja yritin turhaan uudelleen. Olin luvannut tarjota ystävä Raijalle pizzan Topkapin terassilla. Raija joutui tarjoamaan minulle, sillä käteinen oli melkein lopussa ja viikonloppu edessä.

Posti toi yllättäen ruusukullanpunaisen depitkortin jo perjantaina. Sen mukana tuli uusi koodi. Olin tilatessa toivonut saavani pitää entisen. Opettelin uuden ja menin toiveikkaana automaatille. ”Väärä pin”, kone ilmoitti. Jos ihmisellä on tilillä rahaa ja kaksi korttia, joista kumpikaan ei toimi, onhan se jo katastrofi.

Raija soitti illalla, että hänellä on 50 euron seteli pahan päivän varalla. Hän voi lainata sen. Olin liikuttunut, että ystävä tarjoaa apua. Soitin nuorisolle, tulkaa pelastamaan hupelo mummi. Anna opasti, miten voin ladata puhelimeen lähimaksun. Se onnistui jo toisella yrittämällä.

Menin aamulla sydän pamppaillen automaatille ja testasin taas OP kortin. ”Väärä pin”, pahus. Keksin yrittää vanhaa koodia. ”Rahat tulossa”, sykähdytti. Menin kauppaan ja sanoin kassalle, että haluan kokeilla, miten puhelimella maksaminen onnistuu. ”Maksu hyväksytty”, sykähdytti uudelleen. Miksi S-kortti ei toimi, en tiedä, mutta eiköhän sekin selviä aikanaan.

KIRKKAAT PARVEKELASIT OVAT ILO

Päiväni kirkastui entisestään, kun graafikkoystävä Ulla tuli pojanpoikansa Akselin kanssa vierailulle. Heillä oli ämpäri ja ikkunanpesuvälineet mukana. Ulla oli kertonut, että lukiolaispoika tarvitsee rahaa ja tekee mielellään siivouskeikkoja.

Ilahduin, keitin kahvit ja tarjosin tuoreita aamulla ostamiani croissanteja. En tiedä, mitä olisin tarjonnut, jos maksukortti ei olisi toiminut. Poika pesi ikkunat huolellisesti ja minä hykertelin tyytyväisenä. Olin onnellinen, että voin maksaa hänelle käteisellä.

ma 22.5.2023

Minulla oli vauhdikas viikonloppu, kun yritin pysyä vikkelän Visan tahdissa. Yhdeksänvuotias poika tuli yksin junalla Pasilasta Hämeenlinnaan.

Ulla yllätti kutsumalla kotiinsa syömään tuoretta siikaa. Kun sanoin, että minun pitää lähteä heti ruokailun jälkeen Visaa vastaan, Ulla tarjoitui autonkuljettajaksi. Haimme yhdessä Visan asemalta ja pääsimme paluukyydillä kotiin. Mukava kun on ystäviä.

Myös Ullan mies Juuso yllätti lahjoittamalla kaksi kirjoittamaansa kirjaa omistuskirjoitusten kera. Ehkä minä yllätän hänet syksyllä omalla kirjallani.

Visaa poltteli sunnuntaina päästä tutulle Loitsu kirpparille. Aamu oli pitkä, sillä se avautui vasta yhdeltätoista.

VISA IHASTUI KIRPPARIN PIHALLA TÄHÄN KAUNOTTAREEN

Kiertelimme katselemassa tarjontaa toista tuntia. Visalla oli omaa rahaa ja hän löysi aarteita myös pikkusiskolle ja mummille.

OLIN TYYTYVÄINEN, ETTEI MÄYRÄ PÄÄTYNYT MUKAAN

Sain sydämen, jossa oli teksti ”Maailman paras mummi”. Voiko parempaa pojanpoikaa toivoa.

MÖKILLE ON TULLUT KESÄ

Miika tuli hakemaan Visan iltapäivällä. Hän oli käynyt mökillä ja järvellä uistelemassa. Pieni hauki oli tarttunut pyydykseen, mutta Miika oli päästänyt sen takaisin kasvamaan.

Kävimme porukalla katsomassa Jussia, joka oli jo iltaunilla. Virkistyi kuitenkin, kun Miika tarjoili savulohta ja savusilakoita. Hoitajat kertoivat, että Jussi syö hyvin ja painokin on kääntynyt nousuun.

ti 23.5.2023

Minulla on nyt ristiriitainen olo. Kustantaja Vesa Tompuri Aviadorista otti yhteyttä ja kutsui suunnittelupalaveriin Liisankadulle Helsinkiin kesäkuun alussa. Sähköpostiviestissä oli käsikirjoitus, jonka olin lähettänyt toivorikkaana matkaan. Se kertoi päiväkirjamuodossa Jussin ja minun viimeisestä yhteisestä vuodestamme syksystä 2000 kevääseen 2001. Olin laverrellut huolettomasti elämästämme.

Kun luin tekstin tauon jälkeen, huomasin, että se oli paljon hauskempi ja rennompi, kun nyt tekeillä oleva tietokirja. Tarvitsen todellakin kustannustoimittajan apua, kumpaa versiota työstän. Materiaalia on paljon, joten kyseessä on lähinnä karsiminen ja toimiva suunnitelma. Tietokirjaa kirjoitan kronologisessa vuosijärjestyksessä. Onneksi aikaa on – vielä.

VOIMAKUVIA

Päivitin voimakuvani tietokoneen takana. Olen kiinnittänyt osan tarroilla, jotka olivat väsyneet. Nyt silmäniloa riittää kannustamaan tulevaa luomisvimmaa.

pe 26.5.2023

Yllätin itseni kaivamalla imurin siivouskomeron uumenista. Oli jopa niin tarmokas, että vein matot ulos ja pesin lattiat. Syynä tarmonpuuskaan oli harvinaiset vieraat. Sain tiistaina ystäväni Ilman ja Martin vieraiksi. Martti Hosia oli Neuvostoliiton kirjeenvaihtajana 1980-1990 luvuilla. Muistelimme sen ajan ilmapiiriä ja minä kirjasin parhaani mukaan hauskimpia tapahtumia. Nautimme muistelujen lomassa Ilman kanssa valkoviiniä. Martti oli autolla, joten hän tyytyi veteen, mutta leipomani tatti- sekä fetapinaattipiirakka maistuivat kaikille.

Ystävä Liisa tuli keskiviikkona yökylään. Hän oli leiponut tuliaisiksi kääretortun, mutta unohtanut sen jääkaappiin. En ollut pahoilleni, sillä hän kehotti minua valitsemaan Alkosta mieleiseni viinipullon.

YSTÄVÄMALJAT UOMASSA

OIKEAOPPINEN RISOTTO ON MAKUELÄMYS

Tarjosin Uomassa gourmet lounaan. Testasimme aina hyvän risoton. Siinä oli tomaattia ja grillattua halloumia. Päivä oli suloisen lämmin. Reippailimme illalla Galleria Paperihuoneelle katsomaan ikoninäyttelyä ja istuimme sen jälkeen tuopillisen ajan Rantakasinolla. Tuntui, kuin olimme olleet ulkomailla.

Torstai oli toisenlainen. Päivä oli tuulinen, sateinen ja kolea. Kokkasin kotona puna-ahventa, grillikasviksia ja Annabella perunoita. Saattelin Liisan iltapäivällä Onnibussiin.

TULIAISDAHLIAT

Vietimme Kynäilijät ryhmämme kevään viimeisen tapaamisen Pertin luona Palokunnankadulla. Lämpimät kiitokset ajatuksia herättäneestä runoillasta.

Laura ilahdutti lähettämällä Perhepoppoo WhatsApp ryhmään valokuvia Espoon kodin kukkivasta pihapiiristä.

OMENAPUUT OVAT TÄYDESSÄ KUKASSA

ISTUTIMME KORISTEOMENAPUUN JUSSIN KANSSA VUOSIA SITTEN

la 27.5.2023

Tätä päivää olen odottanut. Tai oikeammin sitä, että mökkikausi alkaa viimeinkin. En taida itse päästä sinne vielä tänään, sillä lupauduin lastenvahdiksi, että Anna ja Laura saavat laittaa rauhassa paikat kesäkuntoon.

Hellejakso tuli ja meni. Olin eilen tyytyväinen, että ymmärsin laittaa kevyttoppatakin ylleni, kun kävelin Visarantaan.

PILVIÄ VISAMÄESSÄ

Taivas oli synkässä pilvessä, tuuli puuskainen ja ilmassa oli sateentihkua. Jussi oli syvässä unessa iltapäivällä. Herättelin lempeästi ja tarjoilin suklaaproteiinivanukasta. Soittelimme Mikko veljelle, joka kertoi, että Konnevedelläkin on koleaa. Kutsuin käymään mökillä tarkistamassa, mitä kallellaan olevalle saunamökille voi tehdä.