su 26.4.2026

ULKONA MYRSKYTUULI PUHALTAA, LASIKATON ALLA ON TROOPPISEN LÄMMINTÄ

Kaksi viikkoa takana uudessa kodissa. Olen viihtynyt ja saanut mukavaa seuraa. Virikkeissä löytyy ja itse voi keksiä lisää, kun löytää samanhenkisiä asukkeja. Pelihetket ovat rajoittuneet Skippoon ja Unoon, mutta ehkä siirrymme tuota pikaa perinteisiin kortteihinkin. Haaveilin Canasta-seurasta, mutta se taitaa jäädä sarjaan mahdottomia tehtäviä…

Vappuviikolla ohjelmaa on tiedossa joka päivälle. Maanantaiaamuna yhteisöohjaaja (outo titteli) Vilma lupasi opastaa kuntosalilaitteissa. Salia saa käyttää vapaasti omalla ajalla. Käymme sen jälkeen Annan kanssa katsastamassa Jaanan uuden kodin Järvenpäässä. Ihana tavata taas Fidukin. Tiistaina minulla on tulotarkastus ja keskiviikkona teemme tyttären kanssa retken Lippulaivaan. Viikon kohokohta on vappuaatto, jolloin pidän tupaantulijaiset. Koti on jo omanäköinen ja tavarat paikoillaan, joten sitä on ilo esitellä ystäville.

ti 28.4.2026

Ohjelmaa on riittänyt. Aloitin eilen aamun reippaasti kuntosalilla. Sen jälkeen kävimme Annan kanssa Jaanan luona. Hänen kotinsa Järvenpään keskustassa on hurmaava. Siskolla on loistava tyylitaju. Eikä hän ole hassumpi kokkikaan, sillä halloumisalaatti ja korvasienipasta olisivat kelvanneet minkä tahansa ravintolan listoille.

Tänään Vilma veti aivojumpan jokaviikkoiseen tapaan. Anna ja Laura olivat mukana käydessäni sairaanhoitaja Helmin luona. Hän totesi, että olen tullut aivan oikeaan paikkaan. Olen täysin samaa mieltä. Hienoa, kun virikeohjelmaa löytyy lähes joka päivä.

KUULIMME JAZZSÄVELIÄ

ke 29.4.2026

Kokeilin tänään palvelulinja 149 reittiä Merikartanosta Lippulaivaan ja takaisin. Anna oli tukihenkilönä mukana ja Laura liittyi seuraan perillä. Hyvin toimi. Kuljettaja oli avulias ja ystävällinen. Sain ensikertalaisena menomatkan ilmaiseksi.

GRILLIVARTAITA GEORGIALAISESSA RAVINTOLA RIONISSA

Kauppakeskus on turhankin suuri, mutta selkeä. Teimme heräteostoksia ja kävimme lounaalla, joka oli erinomainen. Ehdin sopivasti bingoon. En voittanut kahvipakettia, mutta onnistuin saamaan viimeisellä kierroksella bingon ja sen myötä suklaakeksejä.

Olen tavannut myös tuttuja entisestä elämästä. Eilen Tuulan, joka oli aikoinaan maalaamassa täällä Merikartanossa kanssamme ja tänään kauppakeskuksessa Tarjan, ex-kollegan, joka oli hänkin jo onnellisesti eläkkeellä. Espoo tuntuu todellakin kuin kotiin tulisi vuosien harhailujen jälkeen.