TERVEHDYS TROPIIKISTA

Miten ihmeessä selviän muutosta? Se oli ensimmäinen ajatus, kun toivuin jymy-yllätyksestä. Luvassa oli valtava elämänmuutos, uusi koti palvelutalo Merikartanossa Espoon Kivenlahdessa. Haaveeni yhteisöllisestä asumisesta nuorison lähellä oli todellakin muuttoa vaille toteutumista. Tilava kaksio meren äärellä vehreän talvipuutarhan vieressä, parveke etelään puutarhan puolelle ja esteetön kulku. Mitä ihminen voi enempää toivoa. No, jos jotain saisi vielä toivoa, niin loivempaa ympäristöä, sillä mäkiä riittää. Asun todellakin vuoren rinteellä.

Muutto toteutui huhtikuun puolessa välissä. Pakkasin tavaroita huolella ja luovuin niistä, joilla ei ollut enää käyttöä. Onneksi uusi kotini on jopa hieman entistä tilavampi ja käytössä on häkkivaraston lisäksi tilava vaatehuone.

Katselin pääsiäispyhien jälkeen häikäistyneenä ympärilleni valoisessa asunnossa, sillä olin tutustunut paratiisiini vain pohjapiirroksen (joka oli peilikuva) sekä videopuhelun avulla. Pohjaratkaisu on toimiva ja helppo sisustaa. Huonekalut mahtuivat niille suunnitelluille paikoille.

Sain hankittua jopa uuttakin. Sisko lahjoitti tyylikkään design-valaisimen ja Ikeasta löytyi tehokas jalkalamppu. Miika rakensi kylpyhuoneeseen tarvittavat tasot ja Laura asensi puuritilät parvekkeelle betonilattian päälle. Sain myös kasvatuslaatikot, joissa yrtit ja kukkien taimet kurkistelevat uteliaina kohti taivasta. Bonuksena minulla on vielä pihalla kasvatuslaatikko, johon olen kylvänyt herneitä, lehtikaalia sekä kukkia. Kelpaa kesän tulla.

Merikartano on viihtyisa ja jotenkin kotikutoinen, sillä vuonna 1999 valmistuneella talolla on ikää. Täällä on asukkaita yli sata kahdessa rakennuksessa, joita käytävät yhdistävät. Asun A-talon kakkoskerroksessa pääoven yläpuolella. Ala-aulassa on ravintola Meren vieressä tilava lehtienluku- ja seurustelupöytä, lisäksi pari pyöreää kortinpeluupöytää sekä hoitajien toimisto. Talvipuutarhassa ja harrastetilassa järjestetään ryhmätoimintaa sekä vaihtuvia taidenäyttelyjä. Talossa on myös jalkaterapeutti ja kampaamo. Kaksi sairaanhoitajaa päivystää arkisin ja Merikartanolla on myös omalääkäri, joka löytyy Espoonlahden terveyskeskuksesta.

Häikäistyin, kun yhteisöohjaaja Vilma tarjosi heti kättelyssä minulle mahdollisuutta ripustaa ikioma näyttely. Se toteutuu jo elokuussa ja olen tietysti innoissani. Kehystän parhaillaan parin viime vuoden aikana maalaamiani akvarelleja. Hämeenlinnasta Paperihuoneen varastosta löytyy lisää maalauksia useampaankin näyttelyyn.

Suurin osa asukkaista on leskirouvia. Sellainenhan minäkin olen. Keski-ikä on 86 vuotta. Tunnen itseni todella nuoreksi eikä se ole hassumpi tunne. Ystävystyin heti ensimmäisellä viikolla ihanan Pian kanssa, josta sain loistavan pelikaverin. Olimme heti samalla aaltopituudella. Pialla on ikää kunnoitettavat 97 vuotta. Hän on skarppi ja huumorintajuinen, mitä arvostan. Pari muutakin pelikaveria on löytynyt. Istumme iltapäivisin päivittämässä kuulumiset Skippo-pelin lomassa.

Olen yllättänyt, miten paljon täällä on muistisairaita. Jaksan ihmetellä, miten he tulevat toimeen omissa asunnoissa. Päivisin tarjolla on maksullista hoitoa, mutta yöpäivystystä ei ole. Tai on, meillä on turvarannekkeet, mutta hälytys yöaikaan maksaa huimasti. Meitä aktiivisia on vain parikymmentä. Tunnen jo useimmat nimeltä, sillä juttelen mielelläni kaikkien kanssa.

Järjestettyä ohjelmaa löytyy joka arkipäivä. On aivo- ja tuolijumppaa, keskustelupiirejä sekä omaehtoisia kortti- ja lautapelihetkiä. Minulla on Pian lisäksi pari muuta innokasta pelikaveria, joten päivämme kuluvat rattoisasti. On myös konsertteja, bingo, levyraati ja yhteislaulua ikivihreiden tahtiin. Kesällä on luvassa pihapelejä.

Parasta yhteisöasumisessa on, että voi valita vapaasti, mihin osallistuu. Jos haluan vetäytyä kodin rauhaan, kukaan ei häiritse. Käyn itse kaupassa, kiitos siitä palvelulinjan, joka vie turvallisesti Lippulaivaan ja samalla lipulla ehtii vielä takaisinkin. Kokkaan hyvin varustetussa keittiössäni, mutta käytän myös alakerran ravintolaa, jos siellä on jotain erityisen hyvää. Nautin viime viikon teemaillan tarjonnasta, jolloin saimme erinomaiset pizzat suoraan kuumasta uunista. Ainoa tarvitsemani maksullinen palvelu on siivous kerran kuukaudessa.

Parvekkeeni on etelään, saan nauttia aamupäiväauringosta. Mikä ilo onkaan juoda aamukahvi ulkona ja katsella vaaleanpunaisina kukkivia omenapuita. Olen rytmittänyt viikot tehokkaasti. Käyn maanantaiaamuisin kaupassa ja hankin viikon ruokatarvikkeet. Anna tuo lisää, jos huomaan jotain tärkeää puuttuvan. Tiistaisin ja torstaisin on kuntosalipäivä. Siellä saa käydä vapaasti koska vain, mutta tulee mentyä, kun suunnittelee aikataulun etukäteen. Saamme Vilman laatiman asukasohjelman tiedot kuukaudeksi etukäteen, joten aamuisin on mukava tarkistaa, mitä hauskaa tänään teemmekään.

Nuoriso käy ahkerasti luonani. Olen kiitollinen, kun Miika on hoitanut tietoliikenneyhteydet ja muut tekniset jutut. Anna on kätevä käsistään. Hän laittoi verhot ikkunoihin ja taulut seinille. Laura järjesti keittiön kaapit toimiviksi. Koti on todellakin oman näköinen.

Vappuna vietimme tupaantulijaisia nyyttikestien merkeissä. Odottelen näin kesän kynnyksellä lisää ystäviä kyläilemään. Tervetuloa katsomaan, miltä senioriasuminen näyttää. Voin vakuuttaa, että olen tyytyväinen, sillä korkeaalla olleet odotukset ovat toteutuneet!