Jo tutuksi tullut kuukauden kirjoitushaaste alkoi tänään. Sananhaltija on suosikkini, sillä tehtävät ovat innostavia. Niin nytkin. Saimme valita lukuisista inspiraatiokuvista koskettavimman. Valitsin kaksi, sillä yhdessä ne kertovat heinäkuun tunnelmistani.

Olen kesän lapsi. Koko Suomi liputtaa 6.7. Runon ja suven päivänä minun ja Eino Leinon syntymäpäivien kunniaksi. Kesän ensimmäiset metsämansikat ovat kypsyneet ja niittykukat täydessä loistossa. Tänä vuonna minulla on erilainen kesä, sillä olen päässyt muuttamaan yhteisölliseen asumiseen Espooseen. Viiden pitkän yksinäisen vuoden jälkeen nautin seurasta ja ohjelmasta.

Mikä parasta, voin valita otanko auringonsäteitä vastaan omalla kukkivalla parvekkeellani vai liitynkö muiden seuraan pihapuutarhaan omenapuiden varjoon. Voin myös valita, kokkaanko omassa hyvinvarustetussa keittiössä vai ruokailenko alakerran ravintolassa. Ratkaisu on helppo. Valitsen ravintolan, kun siellä on tarjolla lempiruokiani.

Sadepäivinä kokoonnumme uusien ystävieni kanssa päivähuoneeseen pelaamaan. Seuraa ehdinkin kaivata, sillä yksin vain pasianssi onnistui. Ihastuin Skip-Bo korttipelin ja Rummikub lautapelin kiihottavaan jännitykseen. Osallistun myös aktiivisesti viriketoimintaan. Tarjontaa riittää niin paljon, että välillä jopa hengästyttää!

to 2.7.2026

Vuoden paras päivä. Eipä tarvinnut kauan miettiä. Uusi elämä alkoi 4.3. saadessani ilmoituksen asuntohakemukseni hyväksymisestä. Merikartano Espoossa oli ykköstoiveeni yhteisölliseen asumiseen. En voinut uskoa todeksi, että pääsin muuttamaan jo huhtikuussa. Vuoden toiseksi paras päivä oli todellakin 11.4. jolloin täyteen pakattu muuttoauto toi tavarani tänne Kivenlahteen. Itse tulin pojan ja tyttären kanssa pikkuautolla. Näkemiin Hämeenlinna! huikkasin kääntyessämme moottoritielle.

En ole hetkeäkään katunut nopeaa elämänmuutosta. Tarkkailen kiinnostuneena, miten monimuotoista elämä täällä onkaan. Aineksia riittää vaikkapa kokonaiseen romaaniin.

pe 3.7.2026

Tunsin kerran räiskyvän sielunsiskon,
pienikokoisen ja pippurisen,
hymy herkässä, sanat soljuvia,
silmissä tuiketta.

Ikää kertyi, elämänilo ei sammunut
vaikka vauhti hidastui ja askeleet lyhenivät,
huumorintaju ja kiinnostus elämän ilmiöihin säilyivät.

Vierailin hänen luonaan hoivakodissa,
Täällä on vain vanhoja ihmisiä, hän puheli
unohtaen olevansa itsekin seniori-iässä.

Kun päivien määrä oli loppusuoralla,
hän kuiskasi, olen elänyt täysillä,
huumorilla selviää kaikesta,
muista pilke silmäkulmassa.

4.7.2026

Sävykkäät sanat. Innostuin muutama vuosi sitten osallistumaan hyvinvointikurssille. Opin syömään terveellisesti, hankin superfoodeja luontaistuotekaupasta, opin kuntoilemaan oikeaoppisesti, opin kuuntelemaan meditaatiomusiikkia ja löysin voimaannuttavia tekstejä. Valmentaja kehotti miettimään ikiomaa voimasanaa, joka antaisia uskoa jatkaa ja toisi hyvän mielen.

Otin tarotpakan esiin ja nostin onnenkortin. Se oli lempihahmoni Taikuri. Makustelin sanaa Taikurihymy. Se tuntui oikealta, mutta vaihtui kuitenkin muotoon Tiikerihymy, sillä se sai todellakin hymyn huulille. Kokeilkaa!

5.7.2026

Lohdullinen ääni. ”Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vain”. Miten suloiselta ropina kuuluukaan tukahduttavan helteen jälkeen. Tekee mieli riisua vaatteet ja tanssia virkistävässä sateessa. Enhän niin tee, mutta hykertelen mielessäni, mitä naapurit ajattelisivat. Rohkeimmat kirmaisivat mukaan, tiukkapipot paheksuisivat. Kännykkäkamerat välähtäisivät ja some tulvisi nakukuvia, hih. Pitäisikö sittenkin!

6.7.2026

Syntymäpäiväni iloksi pääsin runoilemaan, Tässä tehtävänanto:

”Tänään vietetään Eino Leinon, runon ja suven päivää. Sen kunniaksi pääset tietenkin runoilemaan! Valitse yksi seuraavista Leinon runojen aluista ja jatka siitä omaan tyyliisi.”

1. Niin kaunis on kesäinen ilma
2. Murheen, tuskan, uhman virsi
3. Minä rakastin metsää ja maailmaa
4. Siniselkä siellä täällä
5. Minä olen niin yksin, niin yksin

Mietin kirjoitanko kesäilmasta vai yksinäisyydestä, Valitsin positiivisen sävelen.

Niin kaunis on kesäinen ilma.
Nuorempana nautin suloisista auringonsäteistä,
nyt iän karttuessa hakeudun varjoon.

Sadepisarat hyväilevät ihoa,
ruusujen tuoksu lumoaa,
mustarastaan viserrys riemastuttaa.

Pujoitan kesän ensimmäiset heleänpunaiset mansikat heinänkorteen,
poimin kimpun sinikelloja ja päivänkakkaroita.

Juon päiväkahvit rantakeinulla,
katselen hattarapilviä,
niin kaunis on kesäinen ilma.

Puhelin pirahtaa.
Onnea mummi syntymäpäivänäsi!

ti 7.7.2026

Elämän resepti:

Nauti ripaus auringonsäteitä,
hengitä syvään
nenän kautta sisään, suun kautta ulos

Nauti aamukahvi reippaan venyttelyn jälkeen,
lähde ulos luontoon kävelemään,
kuuntele lintujen sävelkimaraa,
seuraa kesän edistymistä

Nauti lounas kiireettömästi,
pureskele kunnolla,
vältä välipaloja.
muista hedelmät ja kasvikset

Nauti kausiherkuista,
mansikoista, herneistä, kirsikoista.
hemmottele itseäsi jäätelöllä.
muista juoda vettä helteisinä päivinä.
unohda virkistysjuomat

Nauti kulttuurista.
vieraile taidenäyttelyissä, konserteissä, keseäteatterissa.
lue hyvässä valossa,
kuuntele äänikirjoja ja musiikkia

Nauti ystävien seurasta,
kortti- ja lautapelien kiihkosta,
hersyvistä tarinoista

Nauti television klassikkoelokuvista,
nuku riittävän pitkät yöunet,
herää virkeänä uuteen ihanaan päivään

Tiivistettynä: nauti elämästä!

ke 8.7.2026

Minä olen tämä maisema. Vanajanselkä lainehtii syvänsinisinisenä. Istun rantakeinulla katselemassa, miten aurinko vaipuu tulipunaisena pallona vastarannan taakse. Rakastan tätä maisemaa, jossa olen saanut viettää kesät kuusivuotiaasta alkaen. Isä rakensi saunamökin, jonka tuvassa nelihenkinen perheemme asui kesäkuun alusta elokuun loppuun. Äiti kokkasi puuhellalla. Sähköä eikä juoksevaa vettä ollut. Maakellari toimi sen ajan jääkaappina.

Kesäiset päivät kuluivat naapurimökkien kavereiden kanssa leikkiessä ja uidessa. Metsästä saatiin marjoja ja sieniä, järvestä kuhaa, ahvenia ja haukia. Minä hain iltaisin läheisestä maalaistalosta hinkillä vastalypsettyä maitoa, josta äiti teki herkullista viiliä. Kauppa-auto kävi viikoittain mökkitien varrella. Silloin me lapset saimme jäätelöpuikot.

Minulla oli isän rakentama leikkimökki, johon oli mukava vetäytyä sadepäivinä. Teimme kavereiden kanssa Vekkuli-Ville -nimistä lehteä. Yksi numero on vielä tallella. Sivuilta löytyi pieniä tarinoita, sarjakuvia ja Sakura-liiduilla piirrettyjä kuvia.

Mökki on kokenut monta muodonmuutosta vuosien varrella. Nyt ylärinteesessä komeilee mukavuuksin varustettu huvila ja nukkuma.aitta, joten nuoriso mahtuu viettämään siellä mainiosti kesälomaviikkoja. Juhlimme ensi sunnuntaina minun ja tyttäreni syntämäpäiviä mansikkakakun ja lehtikuohun kera. Terassilla on pitkä pöytä, johon kymmenen hengen joukkueemme sopii. Auringonpaistettakin on luvassa niin kuin aina lapsuuteni kesinä.