TAPASPÖYTÄ ON KATETTU

Vietimme ystäviemme Liin ja Kaizun kanssa aurinkoisen syysviikonlopun mökillä.  Ohjelmassa oli tietysti retki suppilovahverometsään sekä saunomista, takkatulta ja hyvää kotiruokaa.  Tarjosin ennen sieniretkeä tapaksia sekä höyryävän kuuman kesäkurpitsakeiton, jonka tein vieraidemme edellisellä käynnillä tuomasta jättikurpitsasta.

KESÄKURPITSAKEITTO

Tapaspöydässä oli pehmeitä munakoisoja, vihreitä papuja, kikherneitä, aurinkokuivattuja ja kirsikkatomaatteja sekä artisokansydämiä ja kivellisiä oliiveja.  Lähes kaikki suoraan säilykepurkeista.  Nykysäilykkeet ovat sekä edullisia että maistuvia.

Illalla perkasimme sienisaaliin ja minä paistelin blinejä.  Sunnuntaiaamun brunssin jälkeen keittiössä tuoksuivat kaalikääryleet.  Olin vaipua epätoivoon, kun  käärin niitä kasaan ennen vieraiden tuloa.  Kaalinlehdet eivät suostuneet ollenkaan yhteistyöhön.  Lopputulos oli vähemmän esteettinen, mutta maku oli kohdallaan.

KAALIKÄÄRYLEITÄ

Ylitin itseni – kala-kasvissyöjänä – paistamalla täytteeksi jauhelihaa.   Toki tein kaksi versiota, puolet kääryleistä täytin sienillä.  Ehkäpä seuraavalla kerralla rutiini kasvaa ja kääryleet ovat tasalaatuisia.  Makuelämyksen kruunasi tuorepuolukkahillo sekä aina yhtä herkullinen perunamuhennos.