Sardinia on osoittautunut todella kiehtovaksi matkakohteeksi.  Saari on omaperäinen ja kaunis kuin mikä.  Säät elokuun lopussa ovat suosineet.  Lämmintä on kolmenkymmen asteen tuntumassa ja taivas syvän sininen.  Merivesi on kirkasta ja mukavasti uintilämpöistä.  Merituuli tuntuu hyvältä rantapäivinä.

 

Olemme tehneet päivän bussiretken Algherosta, jossa asumme, etelän suuntaan.  Vaikuttavimpia nähtävyyksiä olivat saarelle tyypilliset ikivanhat nuraghit.  Tie kiemurteli pitkin korallirannikkoa.  Kävimme myös vuoristossa, jonne johti kiemurteleva serpentiinitie.  Maisemaa hallitsivat matala macchiapensaikko, korkkitammet ja oliivilehdot.

 

Algheron vanha kaupunki on tunnelmallinen.  Siellä on hauska vaellella ja istahtaa nauttimaan virvokkeita.

 

Ravintolat kattavat pöydät iltaisin ulos.

 

 

Elokuussa italialaisilla on loma.  On ollut ilo katsella, miten kokonaiset perheet viettävät päivisin yhdessä aikaa rannalla ja kokoontuvat iltamyöhällä ravintoloihin syömään.  Mukana ovat pikkulapset ja isovanhemmat.

 

 

Olemme maistelleet paikallisia erikoisuuksia kuten metreittäin myytävää pizzaa, paikallista ohutleipää sekä terveellistä myrttilikööriä.

 

Bosassa käydessämme tutustuimme makeaan hienoaromiseen malvasiaviiniin.

Sardinia on kuuluisa seinämaalauksista.  Bussiretkellä ajoimme murales-kylän läpi.  Olisin kovasti halunnut pysähtyä ottamaan valokuvia, mutta se ei kuulunut retkiohjelmaan.  Onneksi Sassarissa käydessämme silmiin osui heti asemalta lähdettyämme kokonaan maalattu talo.